Negatiivisuus työyhteisöissä - olemmeko disinformaation uhreja? 

Suomen presidentinvaalien jälkeen EU:n oikeusvaltiokomissaari Věra Jourován totesi, että Suomella on muutama häirinnältä suojaavaa tekijää, eikä Venäjä pystynyt disinformaatiolla juurikaan vaikuttamaan äänestäjiin. Suomalaiset osaavat olla kriittisiä Venäjältä tuleviin vaikuttamisyrityksiin. Suomessa tunnistetaan disinformaatio paremmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Työyhteisöissä emme aina osaa olla yhtä kriittisiä. 

Disinformaatio, eli valeuutiset ja harhaanjohtava tieto, on valitettavan yleistä työyhteisöissä. Se voi levitä monia eri kanavia pitkin, ja yksi niistä on työntekijöiden keskinäinen puhe. Erityisesti kahvi- ja lounastauot tarjoavat disinformaation levittämiseen hyvän ajan ja paikan.  
 
Tässä muutamia ajatuksia ja vinkkejä disinformaation tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. 
 

Miten disinformaatio leviää työyhteisöissä? 

Työnantajasta puhuttaessa disinformaatio voi levitä seuraavilla tavoilla: 

• Huhujen levittäminen: Työntekijät saattavat levittää huhuja työnantajastaan ilman, että heillä on todisteita väitteilleen. Nämä huhut voivat olla perättömiä tai liioiteltuja, ja ne voivat vahingoittaa työnantajan mainetta ja luottamusta. 
   
• Valheellisten tietojen levittäminen: Jotkut työntekijät saattavat tarkoituksellisesti levittää valheellisia tietoja työnantajastaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tyytymättömyydestä omaan asemaan organisaatiossa tai huolesta työsuhde-etujen heikentymisestä. 

Erittäin kriittistä työntekijää pyydettiin esittämään mielipiteensä rakentavasti, ei valittaa selän takana tai taukotiloissa. Työntekijä vastasi somepostauksella: Nyt täällä ei enää saa sanoa mielipidettään, pitää puhua vain positiivisista asioista.  
 

• Virheellisten tulkintojen tekeminen: Työntekijät saattavat tulkita työnantajan viestintää virheellisesti. Tämä voi johtua esimerkiksi puutteellisesta kommunikaatiosta tai erilaisista odotuksista. Organisaatioon on saattanut levitä negatiivisuuden kierre, jolloin lähes kaikista asioista etsitään kielteinen näkökulma. Täytyy muistaa, että mikään organisaatio ei tahallaan halua vaikeuttaa työntekijöidensä mahdollisuutta tehdä työtään. 

Usein kuulee työntekijöiden sanovan, että emme tule kuulluiksi, meiltä ei kysytä. Usein näin onkin, mutta on myös päinvastaisia tilanteita. Työntekijöitä on kuultu, mutta tehty päätös on erilainen kuin itse toivoisi. Täytyy muistaa, että kuulluksi tuleminen ja päätös ovat eri asioita. Päätöksistä tulee viestiä perustellusti ja osoittaa, että eri näkökulmat on huomioitu. 
 

Mitä vaikutuksia disinformaatiolla on työyhteisöissä? 
 

Disinformaatiolla voi olla useita negatiivisia vaikutuksia työyhteisöissä: 

• Luottamuksen heikkeneminen: Kun työntekijät eivät voi luottaa saamaansa tietoon, se voi heikentää luottamusta työnantajaan. 
• Motivaation lasku: Jos työntekijät uskovat, että työnantaja ei toimi heidän parhaakseen, se voi laskea heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan työhönsä. 
• Konfliktien lisääntyminen: Disinformaatio voi johtaa eripuraan ja konflikteihin työyhteisössä. 
   

Mitä voimme tehdä disinformaation torjumiseksi työyhteisöissä? 

Meillä kaikilla on vastuu disinformaation torjumiseksi työyhteisöissä: 

• Ole kriittinen: Älä usko kaikkea, mitä kuulet. Tarkista tietojen luotettavuus ennen kuin jaat ne. Ole erityisen tarkkana, kun puhutaan henkilöiden selän takana.  
   
• Kysy suoraan: Jos olet epävarma tai eri mieltä jostain asiasta, kysy suoraan tiedon kertojalta, työnantajaltasi tai esimieheltäsi. Tee palvelus työyhteisölle ja puutu asiaan heti. Silläkin riskillä, että kertoja on organisaation äänitorvi ja pelkäät joutuvasi negatiivisen viestinnän uhriksi. Vain puuttumalla voidaan pysäyttää negatiivinen kierre. 
   

• Keskustele avoimesti: Jos olet huolissasi disinformaatiosta työyhteisössäsi, keskustele asiasta avoimesti kollegojesi ja esimiestesi kanssa. Ole rohkea, kysy, saa aikaa keskustelua. 
   
• Ole positiivinen: Negatiiviset asiat valtaavat mielemme paljon helpommin kuin positiiviset. Tuo esiin asioita, jotka ovat hyvin. Negatiivisen puheen kierre voidaan katkaista positiivisuudella. 
   

Työnantajien rooli torjunnassa 

Työnantajilla on tärkeä rooli disinformaation torjunnassa työyhteisöissä: 

• Avoin ja rehellinen kommunikaatio: Työnantajien tulisi pyrkiä avoimeen ja rehelliseen kommunikaatioon työntekijöidensä kanssa. Kommunikaatio on kaksisuuntaista. Järjestä yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja ohjaa keskusteluja kohti tulevaisuutta ja ratkaisuja. 
   
• Faktojen jakaminen: Työnantajien tulisi jakaa faktoja ja tietoa tärkeistä asioista, jotta työntekijät eivät joudu turvautumaan huhuihin ja spekulaatioihin. Ja taas: järjestä yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja ohjaa keskusteluja kohti tulevaisuutta ja ratkaisuja. 
   
• Palautteen kerääminen: Työnantajien tulisi kerätä palautetta työntekijöiltään ja ottaa heidän huolenaiheensa huomioon. Tulisi pyrkiä rakentamaan työyhteisön psykologista turvallisuutta, jotta palautetta voisi kerätä keskustellen. Nimettömät palautteet eivät kerro luottamuksen ilmapiiristä. Luottamuksen rakentaminen on prosessi, jota tulee johtaa. Eli järjestä mahdollisuuksia keskustella asioista ja ohjaa keskusteluja kohti tulevaisuutta ja ratkaisuja. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että disinformaatio on todellinen uhka työyhteisöille. Meillä kaikilla on vastuu sen torjumiseksi. Olemalla kriittisiä, kysymällä suoraan ja keskustelemalla avoimesti voimme edistää avointa ja luottamuksellista työyhteisöä. 

Rakentavien keskustelutilaisuuksien järjestämisessä olemme myös me Novetokselta mielellämme mukana. Se on erityisosaamisaluettamme.