Miten saat työyhteisösi valon loistamaan?
Valon määrä lisääntyy näin huhtikuussa huimaa vauhtia ja luonnon kiivain kasvukausi on alkamassa. Työelämässäkin tarvitaan – vaikeinakin aikoina – valoa ja kasvun mahdollisuuksia.
Tässä blogikirjoituksessani tarkoitan kasvulla ihmisten kehittymistä. Kynttilöitä ei kannata pitää vakkojen alla, vaan ideaalitilanteessa jokainen saa loistaa ja kehittyä työelämässä potentiaalinsa mukaan. Se on paitsi motivoivaa myös tuloksellista.
Jos johdat ihmisiä, olet avainasemassa auttamassa – tai estämässä – johdettaviesi kasvua täyteen potentiaaliinsa.
Käsittelen seuraavassa kolmea näkökulmaa kehittymisen tukemiseksi: pystyvyysuskoa, psykologista turvallisuutta ja itsereflektointia.
Vala pystyvyysuskoa
Pystyvyysusko on uskoa siihen, että pärjää ja kykenee selviytymään haastavissakin tilanteissa. Mitä vankempi pystyvyysusko johdettavillasi on, sitä parempina he näkevät mahdollisuutensa onnistua ja sitä motivoituneemmin he pyrkivät kohti tavoitteitaan. Pystyvyysusko voi olla menestymisen kannalta jopa todellisia kykyjä tai älykkyyttä ratkaisevampaa.
Esihenkilönä tuet pystyvyysuskoa esimerkiksi keskustelun ja kysymysten avulla. Kun haluat vahvistaa kasvun edellytyksiä, voit sanoittaa aiempia onnistumisia tai kysyä vaikkapa edistysaskelista, vahvuuksista ja voimavaroista.
- Miten olet jo edistänyt tilanteen ratkaisemista?
- Millaisissa tilanteissa olet aiemmin vaikeuksista huolimatta pystynyt toimimaan toivomallasi tavalla?
- Mitkä vahvuutesi ja taitosi auttavat sinua saavuttamaan tavoitteen?
Vahvista psykologista turvallisuutta
Huipputiimeissä vallitsee psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi olla oma itsensä pelkäämättä nolaamista tai syyttelyä. Turvallisuus näkyy käytännössä esimerkiksi uskalluksena ideoida, olla eri mieltä, kysyä, pyytää apua ja kertoa mokanneensa. Luovuus, innovatiivisuus ja virheistä oppiminen edellyttävät psykologisesti turvallista ympäristöä.
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä voi luottaa siihen, että muilla on hyvä tahto, erilaisuus hyväksytään ja käyttäytyminen on toinen toista kunnioittavaa. Googlen Aristoteles-tutkimusprojektissa psykologinen turvallisuus tunnistettiin keskeiseksi menestyvän tiimin tukipilariksi. Psykologista turvallisuutta pidetäänkin tärkeänä organisaation uudistumisen, tehokkuuden ja oppimisen kannalta.
Jokaisella on vastuu psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisessa.
Tämä on myös aihe, josta kannattaa antaa ihmisille kiittävää ja tarvittaessa korjaavaa palautetta.
Esihenkilönä voit vahvistaa psykologista turvallisuutta esimerkiksi panostamalla keskinäiseen tutustumiseen ja osoittamalla inhimillisyyttäsi ja omaa erehtyväisyyttäsi. Tärkeää on myös, että vaikeitakin asioita tuodaan yhteiseen keskusteluun ja erilaisia – eriäviäkin – mielipiteitä kunnioitetaan. Ja ettei virheistä syyllistetä.
Reflektoi rohkeasti omaa johtajuuttasi
Toisten potentiaalin tukeminen saattaa olla johtajalle itsetutkiskelun ja ihmisenä kasvunkin paikka. Esimerkiksi delegointia – vastuun ja vallan jakamista – haastavat tyypillisesti kiireen ja epäonnistumisen pelon lisäksi mm. oma tunneside tehtävään ja maineen tai kiitoksen houkuttelevuus.
Millaiset uskomukseni tai luontaiset piirteeni ovat toisen kehittymisen tukena?
Entä mitkä voivat haitata sitä?
Kysymyksiä, joita kannattaa pohtia, ovat esimerkiksi:
- Mitä pidän johtajan tärkeimpinä tehtävinä?
- Luotanko lähtökohtaisesti siihen, että muut tekevät, minkä lupaavat? Vai olenko skeptinen ja luottamukseni on ansaittava?
- Omaanko itse kasvun asennetta? Näenkö esimerkiksi älykkyyden kehittyvänä vai pysyvänä ominaisuutena?
- Mitä valta minulle merkitsee? Kuinka helppoa minun on luopua siitä?
Uskon, että johtajana kehittyminen edellyttää usein myös itsetuntemuksessa ja itsensä johtamisessa kehittymistä.
Jokaisen meistä pitäisi saada kuulla työelämässä sanat ”Anna valosi loistaa!”. Miten kannustavalta ja kasvuun rohkaisevalta se tuntuisikaan. Tänään on hyvä päivä aloittaa sanomalla se omalle tiimille ja myös itselle.