Mitä sinusta näkyy, mitä et tiedä?

Johtamisen kehittäminen keskittyy yhä enenevässä määrin monimuotoisen vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Tarjolla on empaattista ja ymmärtävää johtamista, tuloksellisuuteen pyrkivää vuorovaikutusta ja monia muita. On ymmärretty, että prosessikaaviot, excelit ja strategian eri skenaariot sekä tekoäly eivät tee haluttua tulosta – sen tekevät ihmiset.  

 Joku voisi tietysti kysyä; miksi rakentava ja motivoiva kommunikaatio erilaisten ihmisten kanssa on vaikeaa? Voidaan myös miettiä, miten läsnäolo toteutuu kuuntelun aikana. Osaatko kysyä eteenpäin vieviä ja oivalluttavia kysymyksiä. Oletko ihmiselle läsnä – aidosti kiinnostunut hänen ajatuksistaan? Vai liitävätkö ajatuksesi aivoissasi kymmenissä eri asioissa, joita pitäisi ratkoa mahdollisimman pian? Puhuuko toinen sinulle aivan liian pitkällä kaavalla vai onko sanojan sisältö jälleen kerran kevyttä huttua? 

 Monet sisäiset henkilöstön hyvinvointikyselyn tulokset kertovat korutonta tarinaa johtoryhmien ja esihenkilöiden saamista palautteista. Ei olla läsnä; ”ei heitä koskaan missään näy, ja kun näkyy, ovat kiireisen oloisia, naputtavat kynällä pöytää ja yrittävät näyttää siltä, että kuuntelevat tai vastaavat puhelimeen kesken lauseen”. 

Minkä taidon äärelle vuorovaikutuksessa ei pysähdytä?  

Se on yleensä väheksytty taito. Sitä ei arvosteta eikä sen äärelle pysähdytä. Monissa johtajien valmennuksissa siitä keskustellaan ja videointeja tarkastellaan hämmentyneinä. Puhutaan non-verbaalisesta viestinnästä, eli sanattomasta viestinnästä. Se on yksi tärkeimmistä ihmisen viestintäkanavista ja paljastaa paljon ajatuksista, asenteista uskomuksista, käsityksistä, tulkinnoista, tunteista mieltymyksistä jne. Pahimmillaan ja parhaimmillaan se paljastaa meistä asioita, joita emme halua paljastaa. Ihmiset lukevat toistensa sanatonta viestintää täysin sujuvasti, usein sitä tiedostamatta. Viestintä on aitoa ja uskottavaa, kun sanat ja non-verbaalinen viestintä ovat tasapaissa ja samassa suunnassa.  

Non-verbaalisen viestinnän merkitys johtamisessa  

 Non-verbaalinen viestintä kattaa kaiken sen, mitä sanomme, ajattelemme ja tunnemme ilman sanoja. Tämä sisältää eleet, ilmeet, kehon asennot, katsekontaktin ja jopa tilan käytön. Toisia ihmisiä kohdatessamme ensivaikutelma muodostuu pääasiassa ulkoisesta olemuksestamme, kuten ilmeistä, eleistä, kehon asennosta, katsekontaktista sekä äänensävystä. Usein ajattelemme, että sanoillamme on suurin merkitys ensivaikutelman muodostumisessa, mutta todellisuudessa se on vain pieni osa tunnelmaa. 

Professori Nicholas Boothmannin mukaan ihmisen huomio kiinnittyy ensimmäisenä vastapuolen asenteeseen. Hänen mukaansa olemus kertoo jo kaukaa, vaikuttaako henkilö avoimelta vai kireältä, iloiselta tai vihaiselta. Olemuksemme kertoo lisäksi itsetunnostamme ja luottamuksestamme.  

Kritiikkiä tutkimuksen toteutuksesta laboratorio-olosuhteista saanut Mehrabian tutkimus toteaa, että kokonaisviestinnässä sanojen merkitys on vain 7 %, kehonkielen osuus on 55 % ja puheen erilaiset sävyt kuten tempo, sävy, äänenvoimakkuus ja tunteenlataus ovat 38 %. Silti me sitkeästi uskomme sanottujen sanojen voimaan, vaikka niiden merkitys kokonaisviestinnässä on varsin pieni.  

Johtajille non-verbaalinen viestinnän ymmärtäminen ja hallinta on erityisen tärkeää, koska se voi vahvistaa tai heikentää sanallista viestiä. Amy Edmondsonin tutkimukset psykologisesta turvallisuudesta korostavat, että johtajan non-verbaalinen viestintä voi merkittävästi vaikuttaa tiimin jäsenten tunteeseen siitä, onko heillä turvallista ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan.  

Esimerkiksi, jos johtaja antaa positiivista palautetta, mutta hänen kehonkielensä on sulkeutunut tai välinpitämätön, viesti ei mene perille. Päinvastoin syntyy luottamusta rikkova tilanne. Toisaalta avoin ja vastaanottavainen kehonkieli tekee sanallisesta viestistä paljon vaikuttavamman. Patrick Lencionin mukaan johtoryhmien tehokkuus riippuu suuresti siitä, kuinka hyvin johtajat pystyvät luomaan luottamusta ja avoimuutta, ja non-verbaalinen viestintä on tässä avainasemassa.  

Tiedosta ja harjoittele 

Non-verbaalisen viestinnän taitojen kehittäminen vaatii harjoittelua ja itsetuntemusta. Sinun olisi hyvä tarkkailla omaa viestintätyyliäsi ja pyytää säännöllisesti palautetta tiimiltäsi, perheeltäsi, ystäviltäsi. Tämä auttaa tunnistamaan niitä alueita, joissa on parantamisen varaa. Edmondsonin mukaan jatkuva palaute ja itsetutkiskelu ovat avainasemassa psykologisen turvallisuuden ja tehokkaan viestinnän kehittämisessä.   

Johtajan kannattaa myös tutustua erilaisiin non-verbaalisen viestinnän tekniikoihin ja harjoitella niitä aktiivisesti. Esimerkiksi peilin edessä harjoittelu voi auttaa tunnistamaan ja korjaamaan ei-toivottuja eleitä ja ilmeitä. Voit myös pyytää, että sinua videoidaan turvallisessa ympäristössä tai otetaan valokuvia, kun et sitä tiedä. Tai vilkaise peiliin, kun sinut valtaa voimakas tunnetila. Mitä näet? 

Lencionin mukaan jatkuva harjoittelu ja tietoisuus omasta non-verbaalisesta viestinnästä parantavat johtajan kykyä luoda luottamusta ja avoimuutta tiimissä. Siksi non-verbaalinen viestintä on olennainen osa tehokasta, rikasta, monimuotoista ja tuloksia tuottavaa johtamista.  

Se vahvistaa sanallista viestiä, luo luottamusta ja parantaa tiimin dynamiikkaa. Tiimit kokevat voivansa vaikuttaa omaan ja tiimin työhön, joka luo merkityksen tunteita ja vahvistaa itseohjautuvuutta. Et ole enää päivittäinen, pakollinen vastausautomaatti, vaan tuloksia tuottavan tiimin luotettu valmentaja.  

Eleet ja ilmeet ovat voimakkaita non-verbaalisen viestinnän välineitä. Ne voivat ilmaista tunteita ja asenteita, joita sanat eivät aina pysty tai ei haluta välittää. Johtajan on tärkeää olla tietoinen omista eleistään ja ilmeistään, koska ne voivat vaikuttaa merkittävästi tiimin dynamiikkaan ja ilmapiiriin. Edmondsonin tutkimukset osoittavat, että johtajan ilmeet ja eleet voivat joko edistää tai estää psykologisen turvallisuuden tunnetta tiimissä.  

Esimerkiksi, hymyileminen voi luoda positiivisen ja kannustavan ilmapiirin, kun taas kulmien kurtistaminen voi viestiä tyytymättömyyttä tai epäluottamusta. Käden liikkeet voivat myös vahvistaa sanallista viestiä ja tehdä siitä selkeämmän. Lencionin mukaan johtajan kyky käyttää eleitä ja  

ilmeitä tehokkaasti voi parantaa tiimin yhteistyötä ja luottamusta.  

Katsekontakti ja kehon asento  

Katsekontakti on yksi tehokkaimmista tavoista luoda yhteys toiseen ihmiseen. Johtajalle katsekontakti on tärkeä työkalu, joka voi auttaa luomaan luottamusta ja osoittamaan, että hän on läsnä ja kuuntelee. Liiallinen katsekontakti voi kuitenkin tuntua uhkaavalta, joten tasapaino on tärkeä. Edmondsonin mukaan katsekontakti voi edistää psykologista turvallisuutta, kun se käytetään oikein.  

Kehon asento puolestaan voi kertoa paljon johtajan asenteesta ja tunteista. Avoin ja rento asento viestii avoimuutta ja vastaanottavaisuutta, kun taas sulkeutunut asento voi viestiä etäisyyttä tai epäluottamusta. Johtajan on hyvä olla tietoinen omasta kehon asennostaan ja pyrkiä pitämään se avoimena ja kutsuvana. Lencionin mukaan kehon asento voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin tiimin jäsenet tuntevat voivansa luottaa johtajaan ja toisiinsa.  

Tilan käyttö ja etäisyys  

Tilan käyttö ja etäisyys ovat myös tärkeitä non-verbaalisen viestinnän elementtejä. Johtajan on hyvä olla tietoinen siitä, miten hän käyttää tilaa ja miten lähellä hän on tiimin jäseniä. Liian lähellä oleminen voi tuntua tungettelevalta, kun taas liian kaukana oleminen voi viestiä etäisyyttä ja välinpitämättömyyttä. Edmondsonin tutkimukset osoittavat, että tilan käyttö voi vaikuttaa tiimin jäsenten tunteeseen psykologisesta turvallisuudesta.  

Esimerkiksi, kokouksissa johtajan kannattaa istua niin, että hän on helposti lähestyttävissä ja näkyvissä kaikille. Tämä voi auttaa luomaan avoimen ja osallistavan ilmapiirin, jossa kaikki tuntevat olonsa mukavaksi ja rohkaistuvat osallistumaan keskusteluun. Lencionin mukaan tilan käyttö voi vaikuttaa merkittävästi tiimin dynamiikkaan ja yhteistyöhön.  

Non-verbaalisen viestinnän kehittäminen  

Non-verbaalisen viestinnän taitojen kehittäminen vaatii harjoittelua ja itsetuntemusta. Johtajan on hyvä tarkkailla omaa viestintätyyliään ja pyytää palautetta tiimiltään. Tämä voi auttaa tunnistamaan alueita, joissa on parantamisen varaa. Edmondsonin mukaan jatkuva palaute ja itsetutkiskelu ovat avainasemassa psykologisen turvallisuuden ja tehokkaan viestinnän kehittämisessä.  

Johtajan kannattaa myös tutustua erilaisiin non-verbaalisen viestinnän tekniikoihin ja harjoitella niitä aktiivisesti. Esimerkiksi, peilin edessä harjoittelu voi auttaa tunnistamaan ja korjaamaan ei-toivottuja eleitä ja ilmeitä. Lencionin mukaan jatkuva harjoittelu ja tietoisuus omasta non-verbaalisesta viestinnästä voivat parantaa johtajan kykyä luoda luottamusta ja avoimuutta tiimissä.  

Non-verbaalinen viestintä on olennainen osa tehokasta johtamista. Se voi vahvistaa sanallista viestiä, luoda luottamusta ja parantaa tiimin dynamiikkaa. Jos tarvitset apua non-verbaalisen viestinnän kehittämisessä tai muissa johtamistaitojen parantamisessa, ota rohkeasti yhteyttä meihin Novetoksella. Olemme täällä auttamassa sinua tulemaan parhaaksi mahdolliseksi johtajaksi.