Harhoja stressistä ja miten voimme korjata väärinkäsityksiä

Stressi toimiessaan oikein antaa meille inspiraatiota ja on tekemättömien töiden muusa, mutta pitkään jatkuessaan on meille haitaksi.  Tässä muutamia ajatusharhoja, mitkä vääristävät aiheen käsittelyä. Harhat ovat johtaneet siihen, että itse stressistä puhuminenkin on hankalaa. Väärinkäsityksiltä ei voi välttyä.  
 
Filosofian tohtori Jorma Räsänen toteaa havainnoissaan, että tutkimusten mukaan levottomuus on tärkein stressin lähde ihmisessä. Yhdessä muiden tekijöiden kanssa stressin sietokyvyn raja voi ylittyä. Tässä ajan hetkessä levottomuus valtaa mielen usein, koska ympärillämme nopeasti ja meistä usein riippumattomat muuttuvat olosuhteet aiheuttavat levottomuutta ja siten stressiä. Lisäksi jatkuva epävarmuus synnyttää stressiä. Tässä muutamia Räsäsen stressiin liittyviä harhoja ts. miten väärin ajattelemme stressistä. 
 

Harha 1: Stressinsietokykyä voi parantaa  
 
Räsäsen mielestä väite on oikea harhojen harha. Meidän tulisi tehdä juuri päinvastoin. Stressisietokykyä ei voi parantaa, sitä vastoin stressinsietokykyä voi alentaa. Stressitasomme on aina yhtä korkea kuin sietokykymmekin. Tästä seuraa, että ihmiset, jotka uskovat pystyvänsä käsittelemään voimakasta stressiä, ovat erittäin stressaantuneita.  

Ne, joiden stressinsietokyky on alhaisempi, reagoivat oireisiin aikaisemmin. Toisin sanoen, mitä alhaisempi stressinsietokyky on, sitä paremmin voimme psyykkisesti. 

 
Harha 2: Stressi potkii liikkeelle 
 
Se tuntuu välillä ikävältä mutta ainakin se on tehokas ja stressissä saa paljon aikaan.” Totuus Räsäsen mukaan on, että hyvin stressaantuneet ovat niitä kaikista tehottomampia. Heissä näkyy paljon liikettä, mutta vähän edistystä. Kun otsaa alkaa kiristää ja sydänalaa ahdistaa, työkyky alkaa häiriintyä. Ajattelu puuroutuu, varmuus muuttuu hosumiseksi. Joidenkin mielestä tämä vauhdikas touhuaminen on tekemisen meininkiä, kun todellisuudessa työnteko on muuttunut täysin puuhasteluksi. 

Harha 3: Jos kaikki ovat vaipuneet joukkostressiin,  yksittäinen ihminen ei pysty taistelemaan vastaan  
 
Vaikka ympäröivä maailma vaikuttaa kuinka läpeensä stressaantuneelta, jokainen on silti vastuussa vain omasta stressistään. Stressi syntyy aivoissa ja siellä sen voi myös nujertaa. Harva kuitenkin innostuu stressittömämmästä elämästä, koska sen eteen on tehtävä pirun paljon töitä. Ajatus- ja käyttäytymismallit on opittu vuosien saatossa, niistä poisoppiminen kestää. Totuus on kuitenkin se, että se on oma valinta, miten stressin polttamaa elämää elän. 

 
Ota riski ja luota tuntemuksiisi! 

Jos epäilet että sinulla saattaa olla paha stressi päällä, kysy sitä luotettavalta ystävältä tai läheiseltä tai työpaikalla luottokaverilta. He yleensä tietävät. Mittarit ovat selvät: tiuskit, olet kireä, hermoilet, et näe mahdollisuuksia vain uhkakuvia, menetät hermosi helposti, olet ylikriittinen ja kyynistynyt. 
 

Niin kauan, kun emme voi mitata stressitasomme laatua niin kuin kolesterolia, meidän on opittava luottamaan omiin tuntemuksiin. Meidän on uskallettava ottaa riski ja kuunnella, mitä keho meille kertoo. Työelämän ei ole tarkoitus olla elimistömme mankeli. Paha stressi ei kuulu työpaikoille. Se ei kuulu myöskään kotiin eikä varsinkaan ihmissuhteisin.  
 
Palaten vielä Jorma Räsäsen ajatuksiin stressistä ja elämästä pohdintoihin:  
 
“Suurin osa stressistä tulee menneistä tai tulevista murheista. Jos ajatuksemme ovat eilisessä ja huomisessa, tämä päivä jää elämättä. Keskittyessämme siihen mitä teemme juuri nyt, stressille ei jää tilaa. Ole läsnä nykyhetkessä ja elä lakkaamatta.”