Skip to content
Menu
close-icon-lq

Fasilitointimenetelmät osa 2/3: Dynaaminen Fasilitointi

Yhdysvaltainen konsultti Jim Roughin kehitti 1980-luvulla keskustelumenetelmän, jota kutsutaan termillä Dynaaminen fasilitointi (Dynamic Facilitation). Tämä menetelmä on kehitetty tukemaan avointa keskustelua ja luovaa päätöksentekoa ryhmässä. Alunperin Rough kehitti menetelmän tukemaan erityisen haastavissa ongelmanratkaisutilanteissa, mutta sittemmin menetelmää on sovellettu erilaisten asioiden käsittelyyn ja yhteisen näkemyksen löytämiseen. Jim Rough on erikoistunut ryhmäprosesseihin ja innovatiivisiin päätöksentekomenetelmiin. 

Dynaaminen fasilitointi -menetelmä eroaa perinteisistä, rakenteellisemmista päätöksentekotavoista, kuten äänestämisestä tai keskusteluista, jotka perustuvat ennalta määriteltyihin sääntöihin. Sen sijaan se keskittyy avoimeen vuorovaikutukseen ja ryhmän jäsenten vapaaseen ilmaisuun.  

Keskustelu aloitetaan usein aiheen tai ongelman esittelyllä, joka vaatii ryhmän päätöksentekoa. Ryhmä lähtee keskustelemaan tästä valitusta teemasta. 

Fasilitaattorin tehtävä on kirjoittaa keskustelu kaikkien näkyville.

Fasilitaattori kirjaa keskustelua neljän otsikon alle siten, että keskustelijat näkevät kirjaukset: 

  • faktat
  • huolet
  • ratkaisut
  • ydinkysymykset

Kun keskustelua on käyty sovittu aika, pyydetään osallistujia katsomaan tehtyjä kirjauksia ja tekemään niistä oma kiteytyksensä. Kiteytyksen pohjalta voidaan päättää, miten asiassa halutaan edetä.  
 

Dynaamisessa fasilitoinnissa keskustelun kirjaaminen näkyviin on keskeistä, jotta jokainen osallistuja tuntee tulevansa kuulluksi. Fasilitaattorin rooli voi vaihdella aktiivisuuden suhteen, missä aktiivisuus merkitsee keskustelun ohjaamista ja sen tarkistamista, mihin alaotsikkoon kullakin asialla on paikkansa. Toisaalta passiivisempi fasilitaattori ei ole itse osallistuja, vaan kirjaa kuulemansa suoraan alaotsikoiden alle. Oleellista on tunnistaa, millaista ohjaamista ryhmä juuri sillä hetkellä tarvitsee. Fasilitaattorin on tärkeää olla tietoinen omista valinnoistaan ja niitä ohjaavista tekijöistä. 


 
* Kolmiosaisessa “Fasilitointimenetelmät” -blogisarjassa Outi Tenhola esittelee kolme oivaltavaa menetelmää tiimityöskentelyyn. Tässä linkki aiemmin julkaistuun blogiin Brainwritingista. Mikäli haluat keskustella, miten teidän yhteisönne voisi hyödyntää fasilitointia, ota meihin rohkeasti yhteyttä lomakken kautta.  

 

 

Tilaa blogimme