Osallistujakokemuksen ymmärtäminen

takahiro-sakamoto-IMued0tpO1s-unsplashcompare-fibre-fRGoTJFQAHM-unsplash

 

Miten muuttaa kokouksissa koettu piinaava hiljaisuus, kiireen tuntu, turhautuneisuus, vaivaantuneisuus, raskaus ja väkinäisyys sellaiseksi kokemukseksi, mitä osallistujat odottavat?

Miten vaikuttaa siihen, että työpajassa herää uusia oivalluksia ja osallistujat oppivat uutta?

Entä miten oppia hyväksymään se, että joskus kokoukset ovat tuttujen asioiden käsittelyä, ilmassa hönkii yksimielisyys asioista ja kaikki on ihan ok – yksinkertaisesti ei ole tarvetta sanoa mitään?

Työpaikoilla on käytetty teamsejä, zoomeja, meettejä jo yli vuoden ajan urakalla. Nekin, jotka vannoivat joskus, että kaikkeen tarvitaan läsnäkohtaaminen, ovat päässeet uudenlaisten kohtaamisten makuun. On maku sitten hapan tai makea, niin voimme olla varmoja, että kokemuksia on laidasta laitaan ja jokaisella on niistä mielipide.

Kokemukset alkavat muodostaa meissä ennakkoajattelua ja uskomuksia siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Nyt on oikea aika pysähtyä kertyneiden kokemusten äärelle ja tehdä päätöksiä siitä, millaiseen suuntaan haluamme kehittää työyhteisömme virtuaalisia sisäisiä ja ulkoisia kohtaamisia, työpajoja, kehittämispajoja, valmennuksia jne. Toisin sanoen, koko vuorovaikutuskulttuuria, jonka osaksi virtuaaliset kohtaamiset ovat jääneet.

Nyt on hyvä aika aloittaa kokousten, työpajojen, ideariihien ja muiden osallistujakokemusten arviointi ja kuntoon laittaminen. Samalla työyhteisö voi laittaa kuntoon muutenkin kohtaamiskulttuuria niin, että se palvelee työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä sekä asiakaskokemuksen laatua.

Olen työssäni kerännyt osallistujilta näkemyksiä ja kokemuksia myönteisistä osallistujakokemuksista. He kuvasivat myönteistä osallistujakokemusta mm. seuraavasti. Tilaisuus on innostava, inspiroiva, tuottelias, positiivinen, kannustava, kiinnostava, ajatuksia herättelevä, turvallinen. Myönteiseen kokemukseen sisältyi kokemus yhteisymmärryksestä ja siitä, että luodaan yhteistä näkymää ja pystytään edistämään asioita, yhdessä tekemisen ilo on läsnä. Tilaisuuksissa herää oivalluksia, erilaiset näkemykset tuodaan esiin, uskalletaan puhua epävarmoista ja epäselvistä asioista. Tilaisuuksissa tuntuu, että on edellytykset luoda uutta, innovatiivisuus on läsnä, on aidon osallistumisen tunne. Tilaisuuden jälkeen on kokemus, että etätoteutus oli onnistunut ja oli tilaisuuden näkökulmasta läsnäoloa sopivampi. Olo on Ilahtunut, oivaltanut, luova, rento.

Miksi yksilöiden osallistujakokemuksiin kannattaa vaikuttaa? Siksi, että kielteinen osallistujakokemus etenee dominoefektin tavoin moneen suuntaan. Yksikin kielteinen osallistujakokemus vaikuttaa muiden osallistujien osallistujakokemukseen eli koko työpajaan. Tekemisen laatu vaikuttaa lopputulokseen. Osallistujien ja vetäjien ennakkokäsitykset ja uskomukset vahvistuvat kielteiseen suuntaan. Osallistujakokemus ei ole pelkästään virtuaalisten kohtaamisten asia.

Osallistujakokemusten analysointi ja ymmärryksen luominen on tärkeää uusien, onnistuneiden kokemusten luomiseksi. Analysointia tukee ymmärrys siitä, miten ihmisen kokemus rakentuu, mikä merkitys on aistimisella ja tunteilla, sekä miten ennakkoajattelu ja uskomukset ohjaavat ihmistä. Osallistujakokemuksiin liittyvä tiedon tuottaminen kannattaa tehdä yhdessä tutkittavien kanssa. Kun tutkimustilanne on myönteinen, tapahtuu samalla osallistujien oppimista.

Kun kokemukset alkavat muuttua toiseen suuntaan, aiheutamme oppimisen, kehittymisen ja kehittämisen dominoefektin. Hyvät käytännöt opitaan osallistumalla. Myönteiset tunteet avaavat oppimisen mahdollisuuden ja alkavat vaikuttaa uskomuksiin ja ennakkoajatteluun. Ihmiset muuttuvat uteliaiksi ja yhdessä oppiminen ja kehittyminen alkaa vaikuttaa myös yhteisöllisyyden tunteeseen. Saamme parhaimmillaan aikaiseksi kulttuurisen muutoksen, jota tarvitsemme työyhteisöissä juuri nyt.

 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Kirjoittaja Jaana Ovaska on arvostava ja ennakkoluuloton johtajuuden ja yhteistyökulttuurin uudistaja. Hän haastaa yrityksiä kehittämään työntekijäkokemustaan arvo- ja tunnelähtöisesti, mutta kuitenkin jämäkän tavoitteellisesti.

Share: