Huonot ajat ovat johtajuuden koetinkivi

Tällä hetkellä maailma näyttää erilaisemmalta kuin koskaan ennen. Koronaviruksen takia tutut ja turvalliset rutiinit on riisuttu, itsestäänselvyydet on karsittu. Perspektiivi elämänmenoon on totaalisen erilainen kuin viime viikolla tai sitä edellisellä. Elämme historiallista aikaa.

Olen käynyt mielenkiintoista sähköpostikirjeenvaihtoa asiakkaiden kanssa. Jokainen meistä joutuu joustamaan, tarkastelemaan aikatauluja uusiksi, kalenteroimaan ja elämään epävarmuudessa. Töiden, koulun ja arjen pyöritys on pääosin verkossa. Itsestäänselvät rutiinit on silmänräpäyksessä pyyhitty pois. Kaiken keskellä ihmiset kuitenkin osoittavat toisilleen empatiaa, ymmärrystä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Merkityksen johtaminen

Kirjoitimme Tapio Aaltosen ja Jaakko Sahimaan kanssa kirjan nimeltä Johda merkitystä. Vietimme kirjan julkistamistilaisuutta helmikuun loppupuolella, tietämättä pian alkavasta uudesta historian vaiheesta. Kirjan kirjoittamisen myötä olin tutustunut viimeaikaisiin johtamisen tutkimuksiin ja pääviesti niissä oli ollut inhimillisyyden nousu.

Eittämättä, inhimillisyys on teema, mikä on noussut nyt ylitse muiden. Tarvitsemme muita. Vaikka meidät väliaikaisesti eristetään toisista, tarvitsemme toisiamme kipeämmin kuin koskaan. Ehkä tämä pakkoeristys osoittaa meille suomalaisillekin, miten sosiaalisia loppujen lopuksi olemme.

Nähtäväksi jää, miten tuo inhimillisyys jää elämään tämän kriisin jälkeen. Mutta ainakin se on herätellyt meitä rajulla tavalla. Mitä jää jäljelle, kun kaikki muu riisutaan? Kriiseillä on taipumusta kirkastaa meille itsestäänselviä merkityksellisiä asioita.

Yrityksissä tarvitaan tällaisena aikana johtajuutta. Hyvinä aikoina on helppo johtaa, kun kaikki rullaa. Riittää kun on "vähän johtavinaan". Firma menestyy, asiat tapahtuvat, tavoitteet saavutetaan.

Huonot ajat ovat johtajuuden koetinkivi. Kriisiaikoina hyvä johtaja panee itsensä likoon, koko persoonana. Heikko johtaja katsoo, miten muut ympärillä toimivat ja toimivat samalla tavalla. Johtajuus alkaa siitä, mihin yleinen ajattelu ja vakiintuneet mallit päättyvät. Tarvitaan luovuutta, joustavuutta, kekseliäisyyttä, inhimillisyyttä, ihmisyyttä. Johtajan tulee astua porukan eteen ja johtaa. Se luo turvallisuutta ja vakautta. Se luo tunteen, että homma on jonkun hanskassa. Ainakin tunteen tasolla.

Uudistuva johtajuus

Ehkä tämä kriisi tuottaa uudistuvia johtajia, jotka näkevät yrityksensä muunakin kuin rahatekokoneena. Johtajia, joiden intohimona on pyrkiä ymmärtämään asiakkaiden muuttuneita tarpeita jatkuvasti. Johtajia, jotka johtavat tuotantotalouden resurssien sijaan inhimillisiä ihmisiä.

Johtaminen on jatkuvaa merkitysten luomista. Hyvä johtaja onkin lähtökohtaisesti merkitysjohtaja. Hän heijastaa yhteisönsä ja asiakkaidensa arvoja ja merkitysodotuksia. Hän innostaa, kannustaa ja motivoi luoden kokemusta työn merkityksellisyydestä. Ihminen on valmis tekemään äärimmäisiä uhrauksia, jos hän kokee olevansa mukana jossain suuressa tarinassa, joka antaa elämälle ja olemassaololle merkityksen.

Ennen kaikkea johtaja on tietoinen omasta motivaatiosta johtaa. Johtaminen onnistuu parhaiten, kun johtajana näet johtamisen merkityksellisenä.

Ihmiset haluavat olla mukana muuttamassa maailmaa. Nyt meillä on siihen mahdollisuus.