Huominen alkoi tänään

Ennakoitu työelämän murros realisoitui tällä viikolla. Musta joutsen tuli ja yllätti. Fiktiosta tuli faktaa, utopiasta todellisuutta. 

Maailma muuttui yön yli, eikä eiliseen ole enää paluuta. Siitä mikä eilen tuntui etäiseltä tulevaisuudelta tuli hetkessä uusi normaali. Olemme heränneet maailmaan, jossa valtioiden rajat on suljettu, koneet eivät lennä, matkustaminen on kielletty, koulut ja julkiset tilat ovat kiinni. Harrastamista ja ulkona liikkumista on rajoitettu ja yli 70-vuotiaita on pyydetty jäämään koteihin vapaaehtoiseen karanteeniin. Valtakunnassa vallitsee valmiuslaki, ensimmäistä kertaa sitten sotien. Pörssikurssit syöksyvät ja monet yritykset ovat jo joutuneet sulkemaan ovensa ja lomauttamaan henkilökuntansa. Laskevien myyntien ja peruuntuvien tilausten edessä yritykset jäädyttävät investointinsa ja kehittämistyönsä keskittyen näkyvässä olevan kassakriisin hoitamiseen. Pitkittyessään tilanne tulee aiheuttamaan konkurssien ja irtisanomisten tsunamin. Pelko ja epävarmuus ovat hallitsevat tunteet ja ne patoavat kotitalouksien kysynnän. Muutamassa viikossa olemme ajautuneet keskelle globaalia talouskriisiä. 

Olen menneen kahden viikon aikana saanut osallistua usean asiantuntijaorganisaation hallitustyöskentelyyn sekä keskustellut lukuisten toimitusjohtajien ja yrittäjien kanssa. Olen tarkastellut vallitsevaa kriisiä eri rooleista: hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan, omistajan, business coachin ja konsultin näkökulmista. Yhteistä kaikissa keskusteluissa on ollut valtaisa epätietoisuuden ja epävarmuuden määrä. Aikaperspektiivit ovat vaihdelleet välittömistä toimenpiteistä pitkän aikavälin strategisiin pohdintoihin. On pohdittu olemassaolon oikeutta ja huomisen maksuvalmiutta. Siirtymä reaalimaailmasta digitaalisiin ratkaisuihin on noussut esille jokaisessa pöydässä. Toisaalta samaan hengenvetoon on todettu keskiössä olevan myös ihmisyyden ja jaksamisen teemat. Me ihmiset olemme tunteella käyviä sosiaalisia olentoja, jotka on odottamatta eristetty etätöihin. Yhteydenpito ja vuorovaikutus tapahtuu digitaalisten työkalujen välityksellä. Löydetyt ratkaisut luovat samalla sekä uusia mahdollisuuksia että generoivat uudenlaisia ongelmia ja uhkakuvia. 

Vallitseva epävarmuus on todentanut kaikissa keskusteluissa vanhan viisauden: oikean ratkaisun löytämiseksi on ensin tunnistettava oikeat kysymykset. Käydyistä keskusteluista koostin listan oivalluksia herättäneistä kysymyksistä ja näkökulmista. Toivon, että ne antavat näkökulmia Sinulle ja eri organisaatioiden omistajille, hallituksille, johtajille ja esimiehille.  

Kriisijohtamisen check list, olkaa hyvä: 

• Ovatko liiketoimintasi perusfundamentit muuttuneet vai eletäänkö väliaikaisessa kriisitilanteessa? 
• Onko organisaatiosi kohdalla kyseessä pysyvä talouskriisi vai väliaikainen kassakriisi? 
• Kestääkö kassasi ja maksuvalmiutesi, ja kuinka kauan? 
• Tarkista strategiasi. Ovatko strategian taustaoletukset edelleen voimassa? Oletteko edelleen samassa liiketoiminnassa? Palveletteko edelleen samoja kohderyhmiä? 
• Ovatko tuotteenne, palvelunne ja kanavanne edelleen samat vai pitääkö näitä muokata tässä tilanteessa? 
• Kuinka pysyvä vaikutus epidemialla on liiketoimintaasi? Onko kyseessä vain epidemian aikainen muutos (1/2 – 1 v.) vai ovatko muutokset osin tai kokonaan pysyviä? Mikä palautuu ennalleen ja mikä ei? Mitä uusia mahdollisuuksia muutokset mahdollistavat? 
• Kriisijohtaminen edellyttää nopeaa päätöksentekoa ja päätösten tehokasta toimeenpanoa. Miten saamme kerättyä päätöksenteon edellyttävää ajantasaista ja oikeaa tietoa asiakkaiden muuttuvista tarpeista ja omasta kyvystämme vastata niihin? 
• Viestinnän merkitys korostuu. Miten varmistetaan tehokas ja ajantasainen sisäinen ja ulkoinen viestintä ja kuka viestii? 
• Miten organisaatiorakenteesi, prosessisi ja järjestelmäsi tukevat toimintaanne epidemian aikana? Entä sen jälkeen? 
• Tukeeko vai estääkö organisaatiokulttuurinne etä- ja virtuaalityöskentelyä? 
• Miten johtamisjärjestelmänne sopii uuteen toimintaan ja miten se tukee henkilökunnan onnistumista? 
• Mahdollistavatko organisaationne tietojärjestelmät, ohjelmistot, työkalut ja prosessit tehokkaan etätyöskentelyn? Entä arvonluonnin asiakkaille ja muille sidosryhmille? Onko meillä riittävät taidot ja tiedot näiden käyttämiseen? 
• Mitä investointeja ja hankintoja on välttämätöntä tehdä myös kulukuurien aikana? 
• Tarkista strategisten kyvykkyyksien tilanne ja panosta niiden kehittämiseen.  
• Mitä uusia tarpeita etätyö synnyttää? Millaista tukea johto, esimiehet ja muu henkilökunta tarvitsevat ja saavat? 
• Miten päätöksenteko tulee organisoida? Mitä keskitetään ja mitä hajautetaan? Kuka päättää ja mistä? 
• Miten henkilökunta osallistetaan toiminnan suunnitteluun?  
• Miten merkityksen kokemusta, motivaatiota ja henkeä ylläpidetään? 
• Miten etätyössä luodaan, ylläpidetään ja tuetaan psykologista turvallisuutta? Mitä lisähaasteita kriisi ja epävarmuus luovat? 
• Miten varmistetaan, että kaikkien fiilis pysyy yllä ja kaikki varmasti jaksavat? 

Nämä kysymykset ovat syntyneet asiantuntijaorganisaatioissa, mutta uskon niiden pätevän myös muihin organisaatioihin. Lista ei ole kattava, mutta sen avulla voidaan tunnistaa jo iso joukko keskeisiä kysymyksiä. 

Kuulen mielelläni, millaisia kysymyksiä Sinä käytät ja millaisia ajatuksia kysymykseni Sinussa herättävät. Ota rohkeasti yhteyttä, niin jatketaan keskustelua. Yhdessä tästä selvitään.

---

Blogin kirjoittaja Jan Holst (Novetoksen toimitusjohtaja, johdon konsultti, valmentaja, Business Coach) toimii yritysten johtamisen, johtamiskulttuurin ja esimiestyön kehittäjänä. Hänen työotteessaan korostuvat valmentava johtajuus ja osallistava esimiestyö. Ennen konsultointiuraansa hän on toiminut teollisuus- ja b2b-palvelualan yritysten esimies- ja johtotehtävissä, mikä antaa hänelle selkänojaa ymmärtää johtajuuden haasteita ja paineita.

Ota yhteyttä:

jan.holst@novetos.fi

+358 40 027 1363