Piilottaako etätyö huonon työilmapiirin tai huonot esihenkilotaidot?

Hän kirjoitti mm. Shopify:sta, joka luopuu 800 hengen pääkonttorista – motiivinaan, että etätyö on tullut jäädäkseen. ”Toimistokeskeisyys on ohi”, julistaa toimitusjohtaja Tobi Lutke. Samalla arvioidaan, että valta on siirtynyt työntekijöille, jotka sanelevat, minkälaiseen toimistoon he ovat valmiita palaamaan.

Onko asia näin yksinkertainen tulevaisuudessa, kun aloitamme elämämme koronan jälkeen?

Ovatko työhyvinvoinnin haasteet piilossa etätyön aikana?

Olen saanut olla valmentajana mukana lukemattomissa valmennuksissa, joissa on ääneen puhuttu yhteisöllisyyden katoamista, siiloutumisesta työntekijöiden kesken, yksinäisyydestä ja erillisyyden tunteista. On toivottu ja jopa rukoiltu, että rokotukset purevat ja toimistolle olisi jälleen mahdollisuus palata mahdollisimman pian.

”Kaikki epävirallinen yhteys on kadonnut. Nauru ja positiivinen juoruilu. Yhdessä kahvikuppi kädessä. Se tunne, että olemme yhtä.”

Leesman Index teki viime vuonna kyselyn, johon vastasi 145 000 ihmistä. 90 % vastaajista, joilla oli hyvä kokemus omasta toimistosta, halusivat jatkaa työskentelyä etänä vain päivän viikossa tai vähemmän. 75 % vastaajista, jotka olivat tyytymättömämpiä toimistoonsa, halusivat tehdä töitä kotona suurimman osan viikosta.

Mitä nämä luvut voivat kertoa? Mitkä asiat vaikuttavat siihen tosiasiaan, halutaanko toimistolle tulla vai onko kotiympäristö parempi?

Asiantuntijat miettivät, minkälainen tulevaisuuden konttorin pitää olla: hiljaisuutta, vesilähteitä, meditointimusiikkia taustalla ja mukavuusalueita, joissa voi katsoa vaikkapa urheilua jättiscreeniltä? Sauna, kuntosali ja hieronta eivät enää riitä. Kaiken takana on ajatus työuupumuksen välttämisestä ja tuottavuuden kasvusta. Hyvä niin, mutta ovatko ongelmien juurisyyt lähempänä ja kivuliaampana kuin halutaan tiedostaa? Korjaako meditointimusiikki juuriongelman?

Mitkä asiat on helppo lakaista piiloon?

Vaikka ihmiset istuisivat puutarhan omaisessa toimitilassa tai hiljaisuuden kappelissa kuunnellen lintujen laulua ja vesiputouksen ääntä, ei se vie pois työpaikkakiusaamisen kipua, huonon esimiehen syrjivää käytöstä, yksinjäämisen pelkoa tai narsistisesti käyttäytyvän työkaverin ilkeää käytöstä.

On täysin luonnollista, että tällöin työntekijä jää kotiin ja hoitaa työnsä etänä myös tulevaisuudessa. On turha ajatella henkistä hyvinvointia, kun työpaikalla jyllää vahvimman laki ja suurin osa tiimistä kärsii ja on hiljaa. Ja näihin juurisyihin pitäisi puuttua jo nyt, kun konttori on tylsä avotoimisto, 80-luvun suurella hurmalla rakennettu ja raja-aitoja kaatavaksi kaavailtu kompleksi.

HS:n artikkelia lukiessani huomasin, että monet asiantuntijat miettivät tulevaisuuden toimistoja ja antavat mielikuvituksen lentää. Kukaan ei kysy työterveyslääkäriltä tai -psykologilta, mitä nämä työelämän asiantuntijat sanoisivat tulevaisuuden työelämästä.

Me puhumme ja mietimme paljon merkityksellisyyden kokemusta, yhteisöllisyyttä ja organisaation aitoa, ihmisten erilaisuutta tukevaa kulttuuria. Organisaatioissa näitä asioita tutkitaan ja samalla yritetään ymmärtää ihmisten motivaatiota ja tarpeita. Kysymme, mitkä asiat tekevät meistä onnellisia. Miten olisi, jos seuraavan kerran puuttuisimme hankalaan kiusaamistapaukseen tai opettelisimme olemaan yhdessä ilman omaa egoa? Olisimme samalla puolella.

Otathan rohkeasti yhteyttä, mikäli tarvitset apua, vinkkejä tai tukea:

Kirjoittaja Anne Roine on Novetoksen johdon konsultti, valmentaja ja coach. Annen pitkä työkokemus johtajana ja esimiehenä eri toimialoilla tuo perspektiiviä. Hän on ollut mukana johtamassa erilaisia muutosprosesseja, esimiehiä ja henkilökuntaa tukien, suurella sydämellä.

Lähteenä käytetty Veera Luoma-ahon artikkelia (Helsingin Sanomat, 17.3.2021).