Miten työyhteisö voi vahvistaa resilienssiä – 3 käytännön vinkkiä

Resilienssi ilmenee kykynä pysyä vahvana vaikeuksien keskellä, toipua haasteellisista ajoista ja kasvaa vaikeista kokemuksista. Se on tärkeä ominaisuus niin yksilöille kuin työyhteisöillekin. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme työyhteisön keinoja vahvistaa resilienssiä. 

Resilienssin merkitys työyhteisössä

Resilienssi auttaa työyhteisöä säilyttämään toimintakykynsä ja hyvinvointinsa vaikeinakin aikoina. Resilienssin merkitys korostuukin muutosten keskellä ja kriisitilanteissa. Resilientti työyhteisö pystyy sopeutumaan nopeammin muuttuviin olosuhteisiin ja löytämään ratkaisuja ongelmiin, mikä parantaa sekä yksilöiden että koko organisaation suorituskykyä. 

Resilienssi ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan se on myös kollektiivinen kyky, joka syntyy yhteisön jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta ja tuesta. Työyhteisön kykyyn selviytyä haasteista, muutoksista ja stressaavista tilanteista voidaan vaikuttaa edellytyksillä ja toimintatavoilla, joita arjessa rakennetaan ja vahvistetaan. 

Käytännön vinkki 1: Vaalikaa psykologista turvallisuutta 

Harvard Business Review:n artikkelissa “7 Strategies to Build a More Resilient Team” (Ferrazzi, Race ja Vincent) nimetään vilpittömyys, kekseliäisyys, myötätunto ja nöyryys resilientin tiimin kriittisiksi ominaisuuksiksi.  Pystyttekö käymään avointa keskustelua ja antamaan rehellistä palautetta toinen toisillenne? Kykenettekö kehittämään luovia ja tehokkaita ratkaisuja ongelmiin? Välitättekö aidosti toisistanne ja jaatteko sekä onnistumiset että epäonnistumiset? Voitteko pyytää ja hyväksyä apua toisiltanne? 

Avoimuus, luovuus, avun pyytäminen ja ongelmatilanteista oppiminen edellyttävät psykologista turvallisuutta. Eli luottamusta siihen, että työyhteisössä on turvallista olla oma itsensä ja tuoda esiin idea, eriävä mielipide tai epäonnistuminenkin ilman pelkoa joutua nöyryytetyksi. Psykologista turvallisuutta rakennetaan vahvistamalla ihmisten välisiä yhteyksiä. Panostakaa siis keskinäiseen tutuksi tulemiseen ihmisinä ja kohdatkaa toisenne aina arvostavasti. 

Johtajana tai esihenkilönä toimit esimerkkinä. Millaisin keinoin varmistat, että toimit itse ja toimitte työyhteisönä toinen toistenne psykologisen turvallisuuden lähteinä ettekä esteinä? Esimerkiksi erilaisten ajatusten kunnioittaminen ja inhimillisyyden osoittaminen ovat omiaan tukemaan psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentumista.  

Käytännön vinkki 2: Valitkaa oppimisen näkökulma 

Resilientit tiimit uskovat kykyynsä kehittää uusia ideoita ja löytää ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa. Pystyvyys (usko) on psykologisen pääoman osatekijä resilienssin, toivon ja optimismin rinnalla. Yhden tekijän vahvistaminen tukee myös toisten vahvistumista. 

Tiimi voi rakentaa pystyvyyttään esimerkiksi harjoittelemalla ja harjoittamalla ideointia, analysointia ja reflektointia säännöllisesti. Luovaa ajattelua tukevia menetelmiä kokeillaan ja käytetään yhdessä. Ongelmia ja ratkaisuja pysähdytään analysoimaan porukalla. Aiemmista kokemuksista ja onnistumisista maltetaan ottaa oppia: osataan esimerkiksi nimetä, miten haasteista selvittiin ja mitä tehtiin positiivisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tiimin jäsenet myös tuntevat toistensa roolit, tiedot ja taidot, ja osaavat hyödyntää toistensa oikeaa asiantuntemusta oikeaan aikaan. 

Virheiden pelko ja yksityiskohtaiset, kirjaimellisesti noudatettavat ohjeet näivettävät luovuutta, joustavuutta ja kokeilun halua. Resilientissä työyhteisössä rohkaistaan kokeiluihin ja suhtaudutaan epäonnistumisiin lähtökohtaisesti oppimismahdollisuuksina. Yhteiset pelisäännöt ja ohjeet ovat olemassa, mutta niitä kannustetaan soveltamaan tilannetajuisesti.  

Käytännön vinkki 3: Panostakaa hyvinvointiin ja palautumiseen  

Hyvinvoivilla yksilöillä ja tiimeillä on paremmat edellytykset toimia luovasti ja joustavasti epävarmoina aikoina kuin jaksamisensa äärirajoilla kamppailevilla. Monipuolisiin keinoihin tukea työhyvinvointia, itsensä johtamisen taitoja, stressinhallintaa ja palautumista kannattaa siis panostaa myös haastavina aikoina. 

Työuupumus kehittyy vähitellen, kun työn vaatimukset ylittävät voimavarat eikä palautuminen ole riittävää. Työn voimavaroihin lukeutuvat mm. esihenkilön ja työyhteisön sosiaaliseen tuki, mahdollisuus keskittyä ilman jatkuvia keskeytyksiä sekä vaikutusmahdollisuudet omassa työssä. Kuulumisten kysyminen ja avun tarjoaminen ovat konkreettisia arjen esimerkkejä sosiaalisesta tuesta työpaikalla. 

Palautumista, eli fyysisten ja psyykkisten voimavarojen palaamista stressiä ja kuormitusta edeltävälle tasolle, on mahdollista edistää sekä työn ulkopuolella että työpäivän aikana. Työn lomassa tauot, lyhyet mikrotauotkin, vähentävät koettua stressiä. Aivotutkija Minna Huotilainen onkin nimennyt taukokulttuurin tavoitteiksi työuupumuksen torjunnan, luovuuden lisäämisen, yhteiskehittelyn edellytysten parantamisen ja kestävät työurat. Treenatkaa luovuuttanne myös taukojen suhteen: millaisia uusia ideoita keksitte yhdessä mikrotaukojen pitämiseksi tiiviiden etäpalaveripäivien aikana? 

Jos tarvitset apua johtamisen tai henkilöstön kehittämisessä, me Novetoksella olemme valmiita auttamaan. Ota yhteyttä, niin aloitetaan yhdessä matka kohti kestävämpää työelämää.