Luottamuksen erityispiirteet johtoryhmässä

Keskinäinen luottamus on minkä tahansa tiimin menestyksen keskeisiä tekijöitä. Johtoryhmän kohdalla luottamukseen liittyy muutama erityispiirre: 

• jäsenet ovat useimmiten omassa linjajohtamistehtävässään arvostettuja ja päteviksi osoittautuneita, 
• jäsenillä on muuta organisaatiota isompi vastuu kannettavanaan omasta vastuualueestaan ja 
• jäsenet ovat usein – vaikkakaan ei kaikissa tapauksissa – harjaantuneita käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun. 

Näiden voisi ajatella auttavan johtoryhmää tehokkaaseen työskentelyyn, mutta niihin sisältyy myös riskejä, jotka juuri johtoryhmän työskentelyssä ovat merkittäviä. 

Arvostetut ja päteviksi osoittautuneet jäsenet: 

Johtoryhmän jäsenten arvostus ja pätevyys luo vahvan perustan, jossa jokaisen asiantuntemusta kunnioitetaan. Tämä voi parantaa päätöksentekoprosessia ja luoda ympäristön, jossa jäsenet tuntevat itsensä luottavaisiksi ja arvostetuiksi. 

Korkea arvostus voi kuitenkin johtaa kilpailuun ja oman agendan ajamiseen yhteisen edun sijaan. Arvostus saattaa jopa perustua menneisiin meriitteihin eikä niinkään jäsenten rooleihin johtoryhmäläisinä.  

Varmista, että arvostus jaetaan tasapuolisesti ja että jokaisen jäsenen vahvuudet ja panos johtoryhmän jäsenenä tunnistetaan ja tunnustetaan. Huolehdi siitä, että jokainen voi ilmaista niin näkemyksensä kuin oman epävarmuutensa turvallisesti. Oman haavoittuvuuden myöntäminen turvallisesti avaa mahdollisuuden muille johtoryhmäläisille tulla apuun.  

Suuri vastuu omasta vastuualueesta: 

Suuri vastuu voi motivoida jäseniä tekemään parhaansa ja ottamaan vastuuta päätöksistä, mikä voi johtaa parempiin tuloksiin ja vahvempaan sitoutumiseen. 

Toisaalta suuri vastuu voi luoda paineita, jotka johtavat stressiin ja mahdollisesti konfliktitilanteisiin, jos vastuualueiden rajat eivät ole riittävän selkeät tai jos vastuu kääntyy oman alueen ylisuojaamiseksi.  

Kannattaa kehittää salliva kulttuuri, jossa muut jäsenet ovat tervetulleita sparraamaan yksittäisen jäsenen vastuualueelle ilman, että sitä koetaan varpaille astumisena. 

Harjaantuneisuus käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun: 

Kyky käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun auttaa johtoryhmää näkemään suurempia kokonaisuuksia ja tekemään strategisia päätöksiä, jotka vievät organisaatiota eteenpäin. 

Tämä ajattelutapa voi heikoimmillaan johtaa siihen, että konkreettiset ja käytännönläheiset näkökohdat jäävät huomiotta, mikä voi heikentää päätösten käytännön toteutettavuutta. Tasapainota käsitteellinen ajattelu konkreettisilla toimenpiteillä ja käytännönläheisellä palautteella. Tässä on erityisen tärkeää, että eri tavoin ajattelevien ja toimivien jäsenten vahvuudet saadaan kaikkien käyttöön.