Skip to content
Menu
close-icon-lq

Milloin osallistaminen menee överiksi?

Osallistamisen hyötyjä ja merkitystä ei ole kiistäminen. Taitavasti ja aidolla tahtotilalla toteutettu osallistaminen luo parhaimpia fiiliksiä: kokemus osallisuudesta, mahdollisuudesta vaikuttaa ja tulla kuulluksi.  

Toisinaan kuitenkin törmään osallistamisövereihin. Tunnistatko sinä näitä? 

👎 Pienimmästäkin asiasta järjestetään tunnin Teams-palaveri ja paikalle kutsutaan laajalla otannalla väkeä, jotta varmasti kuullaan erilaisia näkemyksiä ja tarjotaan kaikille mahdollisuus (ainakin teoriassa) vaikuttaa. Todellisuudessa iso osa porukasta ei tiedä, miksi ovat paikalla ja mitä heiltä halutaan kuulla. Lopputuloksena on paljon enemmän hiljaisuutta kuin uusia ajatuksia. Keskustelusta vastaa pieni porukka, joka kokee, että heidän näkemyksensä sai vahvistuksen.  

👎 Itsenäisiä päätöksiä arkisista työasioista ei uskalleta tehdä, ennen kuin on kartoitettu muiden tiimiläisten kanta asiaan. Päätökset venyvät ja vanuvat, kun odotellaan Teams-kanavissa muiden kommentteja, joista loppujen lopuksi suurin osa peukuttaa ensimmäisen henkilön vastausta. 

👎 Kohtaamisissa ja kokouksissa vilisee erilaisia polleja ja mentimetereitä. Tuloksien jakaminen ruudulla ei kuitenkaan riitä, jos keskustelulle ei anneta aikaa eikä porukassa ole riittävää turvallisuutta sanoittaa anonyymejä vastauksia laajemmin. Tällöin jää puuttumaan syvempi ymmärrys siitä, mitä ihmiset ajattelevat pylväiden takana.  

👎 Kokouksen vetäjä osallistaa porukkaa ryhmätyöskentelyllä. Porukka on yhtä kysymysmerkkiä, jolloin joku kerää rohkeutensa ja kysyy: Miksi tätä tehdään? Mitä tarkemmin tavoitellaan?  Kokouksen vetäjä toteaa: Tehdään nyt vain tämä ryhmätehtävä. 

👎 Henkilöstölle suunnatuissa kyselyssä on liuta avoimia kysymyksiä, joihin porukka innostuu ideoimaan luovasti erilaisia ratkaisuja. Tuloksien purkutilaisuudessa todetaan, että ratkaisuehdotukset olivat lähteneet ns. lapasesta, eikä niitä voida toteuttaa.  

 👎 Kysytään osallistujilta, että ”mitä kuuluu?” ja odotusarvona oletetaan, että vastaus on ”ihan hyvää”. Jos vastaakin pidemmin, kiirehditään agendalla eteenpäin.

Millaisiin osallistamisövereihin sinä olet törmännyt?  


Parhaimmillaan osallistaminen luo innostusta, kasvattaa autonomian ja yhteisöllisyyden tunnetta, ruokkii motivaatiota, työhyvinvointia sekä lisää arvostusta ja sitoutumista.

Osallista kuitenkin vain:
 

👍 jos aidosti haluat kuulla. 

👍 jos olet valmis ottamaan omasta näkökulmastasi poikkeavia ajatuksia vastaan. 

👍 jos sinulla on riittävästi aikaa käydä keskusteluja ja perehtyä saamaasi lisätietoon. 

👍 jos osallistujilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

👍jos osallistamisen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

 

Sillä jos osallistaminen menee överiksi, se syö hyödyt mennessään.  

 

Blogin kirjoittaja Hanna Poskiparta oivalluttaa tunnistamaan itselle, työyhteisölle ja organisaatiolle merkitykselliset asiat. Hän herättelee asiakkaita löytämään rohkeutensa ja vahvuutensa, katsomaan asioita uudesta näkökulmasta, luomaan selkeitä tavoitteita ja tukee löytämään askelmerkit onnistumisen tielle.
 

Kuva: Unsplash / Dmitry Ratushny

Tilaa blogimme