Resilienssille on kysyntää

Valmentajina näemme työssämme, miten paljon jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden keskellä eläminen rasittaa ihmisiä. Viime vuosien geopoliittiset tapahtumat yhdistettynä taloudellisiin paineisiin ja muutosten kiihtyvään tahtiin koettelee hallinnan tunnettamme. Se taas on keskeinen hyvinvoinnin kannalta. 

Tarve resilienssin vahvistamiseen nousee toistuvasti esille keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Yksilöt ja tiimit kokevat tarvitsevansa välineitä selviytyä muutostilanteissa ja hyvinvoinnin tukeminen koetaan tärkeänä tavoitteena. 

Mistä puhutaan, kun puhutaan resilienssistä?  

Resilienssi ilmenee kykynä pysyä vahvana vaikeuksien keskellä, toipua haasteellisista ajoista ja kasvaa vaikeista kokemuksista. Pullonkorkki, tennispallo ja tomaatti kuvaavat metaforina osuvasti resilienssin kolmea ominaisuutta: Pullonkorkki pysyy pinnalla, vaikka se ajelehtisi kovassakin aallokossa, tennispallo palautuu muotoonsa, vaikka se paiskataan maahan, ja tomaatista voi kasvaa ajan kanssa uutta elämää, vaikka se ei maahan paiskatessa enää palaudukaan entiselleen. 

Miten sitten voimme vahvistaa yksilöinä omaa resilienssiämme? Kaiken perusta on omasta palautumisesta huolehtiminen arjessa. Tarvitsemme myös itsemyötätuntoa eli kykyä suhtautua omaan itseen myötätuntoisesti. Sen hyväksymistä, että oma toiminta ei ole aina täydellistä eikä suorituskykymme pysy joka päivä samalla tasolla. Meidän tulee pystyä asettamaan omat epäonnistumiset sopivaan mittakaavaan ja päästä niistä eteenpäin. 

Voimme vahvistaa omaa resilienssiämme myös fokusoimalla omaa ajatteluamme ja harjoittamalla tietoisuustaitojamme. Vaalimalla sekä-että -ajattelua mustavalkoisen joko-tai -ajattelun sijaan. Keskittämällä ajattelumme siihen, mistä olemme kiitollisia tässä hetkessä sen sijaan, että jumitumme siihen, mitä olemme menettäneet tai mitä meiltä puuttuu voimme vaikuttaa omaan tunnetilaamme. Toisaalta kaikkien tunteiden hyväksyminen on itsemyötätunnon avain. 

Resilienssi vahvistuu yhteisössä 

Usein näkökulma on yksilössä. Resilienssi ei kuitenkaan ole vain yksilön ominaisuus, vaan se syntyy yksilön voimavaroista sekä läheisten ja ympäristön tarjoamasta tuesta.  

Työelämässä on vahva yksilön vastuuttamisen eetos, mutta muutosten keskellä selviytymisen kannalta yhteisön merkitys on suuri. Tarvitsemme sosiaalisia käytäntöjä, joiden avulla pyydämme apua, jaamme vaikeuksia ja tuemme toisiamme. 

Yhteisön suuri voimavara on usein yhteisessä missiossa. Työn merkityksellisyys on jaettua, vaikka se syntyykin jokaisen kohdalla hieman eri asioista. Yhteisen merkityksen kirkastaminen vahvistaa työyhteisöä. Samoin sellaisten käytäntöjen lisääminen, joiden avulla voidaan yhdessä käsitellä onnistumisia ja epäonnistumisia työssä. Kokeilukulttuuri, jossa on lupa epäonnistua auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin.  

Tunteet tulee sallia myös työyhteisössä, samalla on hyvä tietoisesti vaalia myönteisyyttä ja luoda hyviä käytäntöjä palautteen antamiseen. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen taas puolestaan helpottuvat, kun yhteisestä reflektoinnista tehdään työhön kuuluva rutiini. 

Kaikki edellä mainitut ovat hyvän työyhteisön peruselementtejä, jotka paitsi vahvistavat resilienssiä myös edistävät kestävää ja tuloksellista työntekoa.  

Jos haluat tukea johtoryhmänne kehittämiseen tai haluat lisätietoja siitä, miten vahvistaa relienssiä, ota meihin yhteyttä. Me Novetoksella olemme valmiita auttamaan sinua ja organisaatiotasi menestymään.