Varautuminen poikkeustilanteessa

Varautuminen_2-1

 

Maailman tilanteen raju ja odottamaton muuttuminen tänä keväänä on saanut meidät pohtimaan varautumista kriisitilanteessa. Mikä on kyberhyökkäys ja mitä pitää ottaa huomioon, jos joutuu hyökkäyksen kohteeksi? Miten voimme varautua muuten mahdollisiin poikkeusoloihin? Tuleeko ruokakaappia täyttää hyvin säilyvillä elintarvikkeilla? Entä veden riittävyys, miten varmistamme sen? Käteistä rahaa olisi hyvä olla, mutta mikä on riittävä määrä?

Yksityishenkilön varautumisen ohella myös yrityksissä ja työelämässä tulee varautua mahdolliseen poikkeustilanteeseen ja poikkeusoloihin. Varautuminen poikkeustilanteisiin on strategisen johtamisen osa-alue, joka on noussut viime vuosina erittäin tärkeäksi johtamisen osa-alueeksi. Aihe on valtavan laaja ja tarkastelukulmia on monia. Liiketoiminta ja toimiala vaikuttavat paljon varautumiseen. Ennakointi on tärkeää, jotta liiketoiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa ja toimitusketjut pystyvät toimimaan mahdollisimman häiriöttä. 

Kun suunnitelmat ja ohjeet on päivitetty vastaamaan nykytilannetta, on hyvä kääntää katse viestintään. Miten yrityksessä toteutetaan kriisiviestintää? Miten ja mitä kanavia käytetään sisäisessä viestinnässä ja ketkä ovat vastuussa viestinnästä? Miten viestitään ulkoisille sidosryhmille? Millaisia kanavia viestinnällä on käytössä häiriötilanteisiin? Viestintästrategia antaa suuntaviivat myös poikkeusolojen viestintään.

Tärkeä osa yrityksen varautumista poikkeustilanteisiin on organisaation muutoskyvykkyyden varmistaminen. Työntekijöiden kriisinsietokyky on ollut monin paikoin koetuksella jo pandemiavuosien aikana. Moni on kokenut yksinäisyyttä ja suhde työnantajaan on löystynyt. Yhteisöllisyyden lisäämisen ohella keskiöön nousevat itsensä johtamisen taidot sekä itsetuntemus. Tuntemalla itsemme voimme paremmin johtaa omaa toimintaamme ja olemme myös parempia versioita itsestämme yhteisön jäsenenä. Myös osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää. Nykyisen osaamisen lisäksi tulee katse myös suunnata tulevaan. Millaista on se osaaminen, mitä tarvitsen tulevaisuudessa? Millaisella osaamisella varmistetaan yrityksen kilpailuetu myös huomenna? Yksilöiden ja organisaatioiden kyky oppia yhdessä on tänä päivänä merkittävä kilpailutekijä. 

Vastuullinen johtaminen on avainasemassa poikkeustilanteeseen varautumisessa.  Avoin ja jatkuva vuorovaikutus työntekijöiden kanssa on tärkeää, heille tulee olla läsnä. Poikkeustilanteissa on hyvä vielä tarkistaa, että kaikilla on kirkkaana mielessä yrityksen tarkoitus (purpose). Sitä vasten on turvallista peilata tilannetta ja tehdä liiketoimintapäätöksiä. Yhteistyötä eri yksiköiden välillä ei voi liiaksi korostaa. Menestyminen on lähes mahdotonta, jos toimitaan siiloissa. On myös tärkeä pystyä johtamaan tunneilmastoa. Sen säätila saattaa vaihtua nopeasti ja yllättäenkin. Esihenkilötyön keskiössä on epävarmuuden sietäminen, niin itsellä kuin johdettavillaankin.

Onnistuneen varautumisen lopputuloksena liiketoiminnan riskinsietokyky kasvaa ja yrityksen resilienssi eli muutoskyvykkyys voimistuu. Yrityksen kyky toimia joustavasti ja muuntautumiskykyisesti vahvistuu. Työntekijöiden itsensä johtamisen taidot auttavat heitä suoriutumaan optimaalisesti myös poikkeustilanteissa ja vastuullisella johtamisella autetaan yritystä löytämään uusia liiketoimintaratkaisuja turvaamaan jatkuvuus.

--

Blogin kirjoittaja Hanna Kölhi auttaa vapauttamaan sinun työaikaa ydintehtäväsi toteuttamiseen ja mahdollistaa etenemisen kohti unelmaasi. Kehittämällä työtään ihmiset innostuvat, saavat enemmän aikaan, tulevat tietoisemmiksi roolistaan ja vastuistaan organisaatiossa ja pystyvät kehittämään työtään sekä luomaan uusia innovaatioita. Hannalla on vahva HR tausta, kokemus ketjuliiketoiminnasta ja laajaa terveydenhuollon osaamista.

 

Share: