Skip to content
Menu
close-icon-lq

Tarvitaanko tulevaisuudessa johtajaa?

Juho_Toivonen.jpg
Aloitin Suomen juhlavuoden kunniaksi Novetoksen tarjoaman johtamisen valmennusohjelman ja mietin otsikon kysymykseen vastausta. Digitalisaatio ja globaali verkostoituminen vaativat hyvää muuntautumiskykyä sekä vuorovaikutus- ja oppimistaitoja tulevaisuudessa. Niin sanotut pehmeät taidot korostuvat Sitran tekemissä tulevaisuuden työskenaariossa.

 

Kirjoittaja Juho ToivonenKirjoittaja Juho Toivonen

Maksuttomaan Loikka-valmennusohjelmaan kutsuttiin avoimen haun kautta esihenkilö- ja johtaja-asemissa aloittaneita nuoria. Valmennuksen osallistujat ovat hyvä läpileikkaus tulevaisuuden suomalaisista johtajista – tai ainakin toivon niin.

Ensimmäisellä valmennuskerralla tuli selväksi, että tulevaisuuden johtajat ovat innostuneita, heittäytymiskykyisiä, valmiita oppimaan sekä tutustumaan itseensä ja muihin. Osallistujien intoa ruokittiin tulevaisuuden johtajan perustyökalupaketin avulla.

Kahden moduulin perusteella olen kerännyt seuraavia työkaluja käyttööni:

Tulevaisuuden johtajan perustyökalut

  • Johtajuuden idea: Tutustuimme Tapio Aaltosen ja Eeva Pitkäsen johdolla johtajuuden ideaan. Rakensimme johtajuuden selkärangan antiikin retoriikan avulla. Tulin siihen lopputulokseen, että johtaja on tarina. Tärkeimpänä oivalluksena oli, että oma tarina kannattaa rakentaa niistä asioista, joita kohtaan itse kokee intohimoa.
  • Oma kutsumus: Toinen työkalupakkiini sujautettu oivallus oli kutsumuksen ydin. Robert Bellah määrittelee urakan, uran ja kutsumuksen eron. Dik lisäsi Bellahin määritelmään työn merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemuksen. Itse päätin, mikä omalla kohdalla tuo työhön merkityksen ja tarkoituksen.
  • Asenne ratkaisee: Aivoihin porautui Dweckin Mindset. Kirja on ollut hetken jo hyllyssä, mutta nyt ajatukseen pääsi vihdoin käsiksi. Tärkein oppi on, että on hyvä olla erilaisia tavoitteita. Ajatustavan muutos tekee itselleni mittaamisesta huomattavasti mielekkäämpää.
  • Oman hyvinvoinnin hallinta: Käyttöä tulee myös yleiselle hyvinvoinnin hallinnalle. Tavoitteena on jakaa omaa aikaa kaikille elämässä tärkeille asioille itselle sopivassa suhteessa. Oma oivallukseni oli, että innostuminen hyvinvointia lisäävistä asioista on avainroolissa. Toinen omaa ajankäyttöäni helpottava asia ovat rutiinit, valitettavasti.
  • Olemme erilaisia: Osallistujille teetettiin DISC-analyysi. Erilaiset testit ovat hyvä tapa oppia ymmärtämään omia käyttäytymismalleja. DISC vuorovaikutusanalyysin jälkeen kiinnitän huomiota itselleni ominaisiin työminän käyttäytymismalleihin ja ymmärrän vuorovaikutuksesta taas hieman enemmän.

Ohjelman alun perusteella voin sanoa, että ainakin johtajuutta tarvitaan tulevaisuudessa, jos se tarkoittaa ohjelmaan osallistuneiden asennetta. Silloin on oikeastaan ihan sama, mikä Sitran ennustamista skenaarioista toteutuu. Odotan innolla seuraavaa jaksoa tammikuussa.

Kirjoittaja Juho Toivonen on osallistuja Loikka-valmennusohjelmassa ja toimii viestintäkonsulttina ja tiiminvetäjänä viestintätoimisto Kaiku Helsingissä. Hän auttaa palveluita keskustelemaan, tiimejä oppimaan ja sisältöjä loistamaan.

@JuhoToivonen / LinkedIn

Tilaa blogimme