Skip to content
Menu
close-icon-lq

Muutoksen aikaansaaminen

weston-mackinnon-au9N2rdOmOg-unsplash

 

Olen tehnyt työhyvinvoinnin ja työkyvyn valmennuksia yli vuosikymmenen ja havainnut, että osanottajien määrä on suppeaa. Lisäksi ne, jotka hyötyisivät valmennuksista eniten, eivät usein pääse osallistumaan mukaan valmennukseen.

Volitio on ihmisten toimijuutta ilmaiseva käsite, jolla tarkoitetaan ihmisen kykyä suorittaa eri toimintoja. Ihminen saattaa olla motivoitunut ja tehtävä saattaa olla myös hänen arvojensa, toiveidensa, uskomustensa ja motivointinsa kanssa linjassa, mutta hän ei silti saa asioita suoritettua. Volitio on ikään kuin kattokäsite intuitiolle, motivaatiolle ja tahdon voiman toteuttamiselle1. Hypoteesina on, että informaatiosta ei ole puutetta, sillä ihmiset tietävät kyllä, mitä tulisi tehdä, mutta volitio ei toteudu kiinnostavimpien tekijöiden tai heille tuntemattomien syiden vuoksi. Haluanko muutosta vai en? Olenko nähnyt edut? Onko jokin tarve edistämässä sitä, onko ulkopuolisia paineita, onko esteitä osallistumiselle? Osaanko kuvitella, mikä matka on edessä, osaanko hahmottaa tulevasta selviämisiä jne.? Toinen hypoteesi on, että volitio ei toteudu, koska tekeminen ei ole mieleistä. Terveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin eteen tehtävä työ nähdään toissijaisena. Tätä on tutkittu paljon, ja on havaittu, että jossain määrin terveyteen, työkykyyn ja hyvinvointiin voidaan puuttua, mikäli informaation puutteen aiheuttama ymmärryksen puute on suuri.

Mielestäni olisi hyvä käydä keskustelua siitä, miksi motivaation ollessa olemassa volitioon ei silti päästä. Ihmiset ottavat helposti (aivan liian helposti) onnen ja hyvinvoinnin saavuttamisen päämäärikseen. Elämä on kuitenkin lähtökohtaisesti sellaista, että sattuma korjaa satoa. Emme siis elä lineaarisessa maailmassa, vaan systemaattisessa ja visionäärisessä: niinkin visionäärisessä, että virtuaalisuus saa siitä hyvän otteen. Suunnittelu ei hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoitteluun juurikaan auta. Volitio ja restoratiivisuus2 (= korjauttaminen ja itsekorjautuvuus) auttaisivat, sillä ne auttavat hankkimaan tekijötä, joiden avulla onnellisuus ja hyvinvointi ovat saavutettavissa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ihmiskuvat, eettisyys, vastuunotto, osallisuus, yhteistyö, konfliktien hallinta, luova työ, itsetuotettu tiedonhankinta, rakentava ja motivoiva vuorovaikutus, mielenterveyden edistäminen jne. Eli kyvyt, joita monet tutkimusinstituutiot ovat ennustaneet olevan tulevaisuuden kyvyt meille homo sapiensseille, kun digitaalisuus, robotisaatio ja automaatio ovat samalla löytäneet paikkansa.

Filosofia ja volitio

Satu Pihlaja3 on kirjoittanut siitä, millä keinoin ajatukset saadaan toiminnaksi. Tämä on aina kiinnostanut minua, sillä olen toiminut riippuvaisten vastaanotolla ja sovitteluissa. Satun mielestä asioiden konkretisointi ja pilkkominen ovat kaiken alku. Itse lisäisin siihen perään vielä tiedon, sen hyväksikäytön ja tuen. Pohjois-Karjala -projekti ja nykyinen esimerkki USA:sta4 osoittavat, että valistuksella päästään johonkin pisteeseen toiminnan ja käyttäytymisten muutoksissa. Tämä toimii ikävä kyllä myös toisinpäin, eli propagandistit voivat hyödyttää sitä 5. Uskomukseni on, että tiede on kyllä kärsinyt myös sen toimintatavoista ja siten maallikot voivat ajatella, että tiede ei ole vastaus6. Nämä seikat yhdessä tiedon yleistymisen myötä ja digitalisuuden jatkuessa ovat johtaneet VUCA7-ympäristöihin eli tilanteeseen, jossa pärjätään kokeilemalla, testaamalla ja simuloimalla*.

Filosofit ovat vältelleet volitiota9, mikä Pierzingin osoittamana on ollut turhaa, sillä moraalinen vastuu ja humaani omanarvontunto voidaan säilyttää uusien neurotieteiden edessä. Hänenkään mielestä toimintaa ei voida minimoida tiedostamattomaksi haluksi, joten on kyse syy- ja seuraussuhteita laajemmasta asiasta. Jotta pystymme kantamaan vastuuta ja tekemään asioita itsemme ja toistemme hyväksi, on volitio siis edellettävä tapahtumaa. Myös buddhalaisessa traditiossa volitio on se, joka edeltää varsinaista tekoa10. Koska kaikkea ei volitiosta vielä tiedetä, on kokeiltava.

Meillä on jossain määrin automaattisia muutoksia menossa sen lisäksi, mitä itse yritämme aikaansaada. Näitä ovat esim. väite-vastaväite-yhteenveto -ketjun tulokset arkielämässä, elinkaaret, evoluutio ja tyytymättömyyksistä johtuvat muutokset, joita tehdään pikku hiljaa siten, että ne eivät ole varsinaisesti ”agendoille” vietyjä. Näitä tulee tarkastella, kun tehdään kartoitusta nykytilanteesta, jotta päästään muutokseen käsiksi (huom. myös mittaamiseen). Varsinaista muutosta tulee seurata humaanein toimin, eli objektivoinnein, ankkuroinnein ja naturalisoinnein (sosiaalisen representaation teoria). Mittaamiseen on meillä Novetoksessa käytössä hyvin toimivia malleja. Ota yhteyttä, jos aihe kiinnostaa ja voin olla avuksi!

Blogin kirjoittaja Mika Koskinen toimii yhteisöjen liiketoiminnan kehittäjänä. Hänen työotteessaan korostuvat valmentava ja fasilitoiva ohjaus ja osallistava ja oivalluttava tekeminen. Ennen valmentajauraansa hän on toiminut palvelu- ja B2B-teollisuusalojen yritysten esimies- ja johtotehtävissä, mitkä antavat hänelle selkänojaa ymmärtää johtajuuden haasteita ja muuttuvien toimintaympäristöjen vaatimuksia. Mikan ohjenuorana on, että ”valmenna ja konsultoi kun sinulla on kokemusta, oppia ja mahdollisesti tutkimusta takana”.

--

Lähteet:

1 Volitiolla tarkoitetaan ihmisen kykyä suorittaa eri toimintoja. Hän saattaa olla motivoitunut ja tehtävä saattaa olla myös hänen arvojensa, toiveidensa, uskomustensa ja motivointinsa kanssa linjassa, mutta hän ei silti saa sitä suoritettua. Volitio on ikään kuin kattokäsite intuitiolle, motivaatiolle ja tahdon voiman toteuttamiselle M. Kazén et al. The integration of motivation and volition in Personality Systems Interactions (PSI) theory: Volition (self-government) refers to a central executive function in charge of coordinating many different “sub-functions” such as the dominant action tendency, affect, motives, or cognitive processes to reach a particular goal and to shield our behavior from competing external or internal action tendencies. https://www.researchgate.net/publication/318876613 (ote 10.5.2021)

2 Restoratiivisuudella takoitetaan korjauttamista ja itse-korjautuvuutta.

3 Satu Pihlaja, Aikaansaamisen Taika, Etena Kustannus Oy (2018)

4 JAMA Open 2021;4(4):e217501. doi:10.1001/jamanetworkopen.2021.7501 Cost-effectiveness Analysis of Nutrition Facts Added-Sugar Labeling and Obesity-Associated Cancer Rates in the US (otettu 3.5.2021)

5 Emerging Technology from arXiv https://www.technologyreview.com/s/610012/the-tricks-propagandists-use-to-beat-science/   (otettu 5.3.2018)

6 K. Vongkiatkajornk in Motherjondes, Disinformation and what to do with it (https://www.motherjones.com/) (otettu 15.8.2018)

7 VUCA= Volatility, Uncertainty, Complexity, Ambiquity

8 M.Piersing teoksesta A.alexandrova “A Pholosophy of The Science of Ewell-Being” in The Practical Pholosopher, https://practicalphilosopher.prinzing.net/review-a-philosophy-for-the-science-of-well-being-by-anna-alexandrova-dd85b72b716e (otettu 11.5.2021)

9 J.Zhu väitös University of Canada (2003) https://philpapers.org/rec/ZHUTCM (otettu 10.5.2021)

10 MacKenzie, Matthew. “Volition, Action, and Skill in Indian Buddhist Philosophy.” The Routledge Handbook of Philosophy of Skill and Expertise, 2020.tekoihin ja himen toiseennkin suuntaan), itsetunto ja havainnot (esim. Neisserin havaintokehä, joka vastaa melko hyvin sosiaalitieteiden teorioita – sisiaalisen konstruktion, representaation ja identifikaation). Näiden mukaan ajatuksemme mudostavat kuvaa kokemustemme ja havaintojemme avittamana siitä, mitkä tulevat olemaan ne ”koettelemukset”, joita kohtaamme muutoksessamme. Punnitsemme millä resursseilla sen voisi tehdä ja teemme päätöksen yrittämisestä (toiminta).

 *M. Priezing on myös kommentoidessaan A.Alexandrovan teosta päätynyt samaan tulokseen hieman eri näkökulmasta. Hänen teoksessaan todetaan: Chapter 4 addresses worries about the “objectivity” of a science of well-being. The concern here is that investigations into well-being will necessarily be value-laden. Thus, the science of well-being cannot live up to the (putative) ideal of impartiality — not making value judgments or giving guidance, only describing the way things are. Hän ehdottaa neuvoa-antavia äänestyksiä, joissa maallikoiden lisäksi äänestäisivät akateemikot, filosofit ja tutkijat8. Sitten mukaan tulevat meidän syy-seuraussuhteiden kierto (tuntee johtavat ajatuksiin ja ajatukset tunteisiin).                               

Tilaa blogimme