Skip to content

Kun arvot haastavat liikevoiton – Google vetäytyy sotateollisuuden tekoälyhankkeesta

action-air-aircraft-442587

action-air-aircraft-442587

”Don’t make evil” vs. voitonmaksimoinnin periaate

USA:n puolustusministeriö sijoitti tekoälyhankkeisiin viime vuonna 7,4 miljardia dollaria. Tämän kokoluokan liiketoimintamahdollisuudet houkuttelevat taatusti tekoälyteknologiaa kehittäviä firmoja. Niinpä Googlekin teki syksyllä 2017 yhteistyösopimuksen Pentagonin kanssa. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää Googlen tekoälyteknologiaa sotilaskohteiden tunnistamisessa dronien välittämästä kuvamateriaalista. Muutama tuhat Googlen työntekijää nousi vastustamaan tätä yhteistyötä. He vaativat viime huhtikuussa Googlea irtautumaan hankkeesta vedoten mm. Googlen arvoon ”Don’t make evil”.

Yksi yritysten keskeisistä liiketoimintapäätöksiä ohjaavista periaatteista on liikevoiton maksimointi. Liiketoimintapäätöksen taloudellista järkevyyttä voidaan arvioida esimerkiksi ns. kustannus-hyötyanalyysin avulla. Sen periaate on yksinkertainen: jokin teko on liiketaloudellisesti perusteltavissa, jos teon seurauksien hyödyt ylittävät tekoon liittyvät kustannukset. Pentagon-yhteistyön kohdalla taloudelliset perusteet ovat kustannus-hyötyajattelun näkökulmasta ilmeiset. Googlella on hankkeessa tarvittavia resursseja, teknologiaa ja osaamista. Lisäksi yhteistyö on liikevoiton näkökulmasta hyvin houkutteleva.

Googlen työntekijät hahmottivat tilanteen kuitenkin toisin. Niinpä heidän mielestään tästä hankkeesta pitää sen taloudellisista hyödyistä huolimatta irtautua.

Milloin kustannus-hyötyajattelu horjahtaa? 

Useimmat meistä ovat sitä mieltä, että on olemassa tilanteita, joissa utilitaristinen, kustannus-hyötyajatteluun perustuva päätöstapa tuottaa moraalisesti arveluttavia tuloksia. Joskus tekoa voidaan pitää oikeana, vaikka sen hyödyt eivät ylittäisikään sen kustannuksia. Toisinaan taas tekoa voidaan pitää väärinä, vaikka sen hyödyt ylittäisivätkin kustannukset. Siksi kustannus-hyötyanalyysiä ja muita – pelkästään päätöksen seurauksia arvottavia – menetelmiä sovellettaessa olisi hyvä tiedostaa myös näiden työkalujen puutteet.

Kustannus-hyötyajattelu horjahtaa tyypillisesti tilanteissa, joihin liittyy eri sidosryhmien oikeuksia tai velvollisuuksia. Tällaisissa tilanteissa kustannus-hyötyajattelun rinnalle pitääkin nostaa mm. arvoihin liittyvää moraalista harkintaa. Onko päätös esimerkiksi linjassa yrityksen omien arvojen tai alalla vallitsevien hyvien liiketoimintaperiaatteiden kanssa? Entä huomioiko se asiakkaiden, henkilöstön, yhteistyökumppanien jne. oikeutettuja odotuksia?

Google myöntyi pienen aikalisän jälkeen työntekijöidensä vaatimukseen ja ilmoitti kesäkuussa irtautuvansa Pentagonin kanssa sovitusta aseteknologian kehityshankkeesta kuluvan sopimuskauden jälkeen vuonna 2019. Samalla Google julkisti periaatteensa, joiden rajoissa se vastaisuudessa kehittää tekoälyä ja sen sovelluksia.

Googlen Pentagon-seikkailun lopulliset kustannukset jäävät nähtäväksi. Pentagon-sopimuksen vastaisessa kritiikissään Googlen työntekijät varoittivat yrityksen johtoa asiakkaiden ja henkilöstön luottamuksen murentamisesta. Näin siksi, että Google toimi työntekijöiden mielestä hankkeessa vastoin arvojansa ja alkuperäistä tarkoitustansa. Selkeät arvot ja niiden mukaisesti toimiminen ovat olennainen osa luottamuksen rakentumista.

Arvojen renessanssi ja johtoryhmien päätöksentekotavat 

Googlen kokema tilanne ei ole poikkeus vaan uusi normaali. Kyse on viime kädessä arvojen renessanssista, jota yhteiskunnan ja yritystoiminnan muuttuminen läpinäkyväksi vauhdittaa. Sen ovat saaneet tuta monet yritykset sekä Suomessa että ulkomailla. Halusivat tai eivät, niiden toimintaa ja päätöksiä arvioidaan julkisesti arvojen ja taloudellisen liiketoimintahyödyn ylittävien päämäärien näkökulmasta. Siksi jokaisen yrityspäättäjän pitäisi huolellisuusvelvollisuutensa mukaisesti arvioida, miten johtoryhmän tai hallituksen pöydällä olevat liiketoimintapäätökset kestävät moraalisen tarkastelun. Onko päätöksenteon tueksi luotu luotettavia prosesseja tunnistamaan ja huomioimaan päätöksien eettisiä piirteitä?

Liikevoiton paluu: arvot ja kulttuuri liikevoiton ajureina

Arvot ja kulttuuri voivat olla myös todellinen menestys- ja erottautumistekijä: Harvardin professorit John Kotter ja James Heskett tutkivat kulttuurin ja taloudellisen suorituskyvyn välistä kytköstä seuraten vuosikymmenen ajan joukkoa amerikkalaisia yrityksiä. Tulos: ne yritykset, jotka toiminnassaan huomioivat parhaiten henkilöstön ja asiakkaiden oikeutettuja odotuksia, kasvattivat tutkimuksen aikana liikevaihtoaan 682 % ja niiden osakekurssi nousi 901 %. Vastaavasti niiden yritysten, joiden kulttuurista ei löytynyt tällaisia painotuksia, liikevaihto nousi samalla aikavälillä vain runsaat 166% ja osakkeen arvo 67%.

Miten arvot ja sidosryhmien oikeutetut odotukset otetaan sinun yrityksesi päätöksenteossa systemaattisesti huomioon? Entä ovatko yrityksesi kulttuuri ja sen strategisten tavoitteet linjassa keskenään?

 

Tilaa blogimme