Tuottavuusmittareiden uudelleenajattelu: Tuottavuudesta inhimilliseen suorituskykyyn

Nykypäivän nopeasti kehittyvässä työympäristössä perinteiset tuottavuusmittarit eivät enää anna riittävää kokonaiskuvaa tulevaisuudessa onnistumiseksi. Organisaatioiden on keskityttävä parantamaan entistä enemmän inhimillistä suorituskykyä. Tuore Deloitten Global Human Capital Trends 2024 -raportti nostaa esille tulevaisuudessa menestyvien organisaatioiden kehittämisen painopistealueita.  

Perinteisten tuottavuusmittareiden rajoitukset 

Vuosikymmenten ajan organisaatiot ovat käyttäneet seurantamittareina esimerkiksi työtunteja, käyntimääriä tai laskutettuja euroja arvioidessaan työntekijöiden suorituskykyä. Nämä mittarit eivät kuitenkaan usein pysty kuvaamaan riittävästi kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuottavuuteen kokonaisuudessaan. 

(Hurja) Tulevaisuus on jo täällä 

"Uskon vakaasti, että tämä planeetta voidaan tehdä onnellisemmaksi tieteen ja datan avulla”, sanoo tohtori Kazuo Yano, joka on tutkinut onnellisuutta ja tekoälyä yli 35 vuoden ajan. Nykyisin hän toimii Hitachilla, jossa on aloitettu innovatiivinen kokeilu organisaation tuottavuuden parantamiseksi mittaus- ja seurantakohteiden muuttamisella.  

Sen sijaan, että yritys olisi pyrkinyt saamaan työntekijöistä enemmän irti tai mikrojohtamaan heidän jokaista liikettään, Hitachi keskittyi seuraamaan yllättävää mittaria: työntekijöiden onnellisuutta. Käyttämällä puettavia laitteita ja tekoälyä hyödyntävää mobiilisovellusta, pyrittiin onnellisuuden lisäämiseen kehittämällä ihmisten psykologista pääomaa (toivon, optimismin, resilienssin ja pystyvyyden lisääminen). Tulokset olivat hämmästyttäviä: psykologinen pääoma kasvoi 33 %, voitot kasvoivat 10 % ja myynti tunnissa asiakaspalvelukeskuksissa ja vähittäiskaupassa lisääntyi merkittävästi. 

Uusien tietojen ja tekoälytyökalujen nousu 

Digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn myötä organisaatioilla on nyt ennennäkemätön pääsy työhön liittyvään tietoon. Työkalut, kuten yhteistyöalustat, organisaation verkostoanalyysi ja tekoälyä hyödyntävät äänianalyysit tarjoavat reaaliaikaista informaatiota työntekijöiden käyttäytymisestä, yhteistyökuvioista ja vuorovaikutuksista. Nämä työkalut voivat tuoda esiin arvokasta tietoa, joita perinteisillä mittausmenetelmillä ei ole mahdollista saada.  

Uusien mittareiden käyttöönoton haasteet 

Inhimillisten reaktioiden ja käyttäytymisen lisäksi erityisen tärkeää on huomioida myös lainsäädännön vaatimukset. Organisaatiot kohtaavat myös muita haasteita uusien suorituskykymittareiden käyttöönotossa. Ulkoinen paine lyhyen aikavälin tulosten saavuttamiseksi, valtaisa määrä dataa, sekä "tuottavuusparanoia", eli pelko siitä, että etätyöntekijät eivät ole tuottavia voivat estää edistystä. 

Datan ja tekoälyn strateginen käyttö 

Kun organisaatiot keräävät enemmän tietoa, on tärkeää käyttää sitä vastuullisesti ja eettisesti, sekä lain kirjaimen ja hengen mukaisesti. Läpinäkyvä viestintä tiedon keräämisestä ja käytöstä, työntekijöiden suostumuksen saaminen ja yksityisyyden kunnioittaminen ovat peruselementtejä toiminnassa.  

Tekoälytyökalujen rooli nousee keskeiseen osaan suorituskyvyn hallinnan uudelleenmäärittelyssä. Sen lisäksi, että ne keräävät puolueetonta tietoa tosiasioihin perustuvia arviointeja varten, generatiivinen tekoäly voi yhdistää useita tietolähteitä tarjotakseen yksilöllistä palautetta, sekä tehdä ehdotuksia kehittämisalueista ja valmennuksista.  

Mittareiden luominen yhdessä työntekijöiden kanssa 

Uusien mittaus- ja seurantatapojen kehittäminen edellyttää niiden luomista yhteistyössä kaikkien osapuolien kesken. Työntekijöiden osaaminen ja näkemykset auttavat löytämään myös ne mittarit, jotka ovat tärkeimpiä, hyödyllisimpiä ja motivoivimpia.  

Pohjan luominen inhimillisille suorituskykymittareille 

Siirtyminen inhimillisiin suorituskykymittareihin on monilla organisaatioille vielä alkuvaiheessa. Nyt voi ja kannattaa kuitenkin tehdä ainakin seuraavia toimenpiteitä: 

• Luo mittareita ja ratkaisuja yhdessä työntekijöiden kanssa: Ota työntekijät mukaan prosessiin rakentamaan ja varmistamaan, että mittarit vastaavat heidän kokemuksiaan. Rakennat samalla aitoa luottamusta. 

• Mittaa mitä pitäisi, ei vain mitä voidaan: Keskity mittareihin, jotka ovat todella tärkeitä sekä liiketoiminnan että inhimillisen kestävyyden kannalta. 

• Ota tekoäly käyttöösi: Käytä tekoälytyökaluja puolueettomien, läpinäkyvien suoritusarvioiden ja jatkuvan kehityksen edistämiseksi. 

• Integroi uudet mittarit osaksi kehittämisen johtamista: Hyödynnä dataa parantaaksesi yksittäisten työntekijöiden työ- ja kokemusolosuhteita koko työsuhteen elinkaaren ajan. 

• Luo vastuullisia datan ja tekoälyn käytäntöjä: Varmista eettinen datan kerääminen, tee selkeä rajanveto ammatillisen ja henkilökohtaisen datan keräämisen välillä. Suunnittele ja johda tekoälyn käyttöä. Huolehdi läpinäkyvyydestä 

Yhteenveto 

Kun organisaatiot alkavat kytkeä uudenlaista inhimillisen suorituskyvyn kehittämistä ja mittaamista arkeen ja sen johtamiseen, mahdollistaa se kannattavan toiminnan myös tulevaisuudessa.  

Onnellisuutta ei voi ulkoistaa. Tekoäly tulee, mutta työn tekemisen inhimillisyyden ja onnellisuuden varmistamiseen tarvitaan ihmistä. Ihmistaitojen ammattilaiset ovat erityisen oiva apu inhimillisesti suorituskykyisen organisaation kehittämisessä.