Skip to content
PYYDÄ TARJOUS
Menu
close-icon-lq

Rohkenetko kyseenalaistaa?

haastaminen-kysyminen

haastaminen-kysyminenTyöskentelin 15 vuotta samassa yrityksessä. Halusin uudistua ja siirryin Novetokseen kolme vuotta sitten. Tutustuessani uusiin työkavereihin ja asiakkaisiin huomasin eläneeni vuosikaudet kuplassa.

Coachaan johtajia ja esimiehiä, yksilöinä ja organisaatiokohtaisissa ryhmissä. Huomaan usein vastaavaa ajattelun yhdenmukaistumista ja kyseenalaistamisen vaikeutta kuin havaitsin itsessäni.

Työyhteisöön sopeutumisen myötä työpaikalla alkaa ajatella ja puhua niin kuin siellä ”kuuluu”. Kuplassa kadottaa kykynsä kyseenalaistaa ja haastaa, vaikka olisikin pohjimmiltaan asioista eri mieltä. Samalla hukkaa ison osan vaikuttavuudestaan, kyvystään kehittää ja uudistaa toimintaa.

”Kuplassa on hyvä olla, ei huolet paina, ei rasitu polla…”

Kuplan sisälle jääminen käy helposti. Johdon, kokeneiden kollegoiden ja asiakkaiden viestejä ei rohkene kyseenalaistaa. Kulttuurin kirjoittamattomat normit opettavat, miten on lupa käyttäytyä. Olet yrittänyt haastaa, mutta toiset eivät halua tulla haastetuiksi. Helpommalla pääsee, kun ei tarvitse ajatella asioita uudestaan. Kun sanomisella ei ole vaikutusta, luovutat ja lopetat. Ehkä olet saanut palautetta liiasta kriittisyydestä ja negatiivisuudesta. Lopulta et rohkene tai halua olla eri mieltä, vaikka joutuisit toimimaan arvojesi vastaisesti. Epäilet, oletko itse väärässä ja pysyt hiljaa.

Pelko vahvistaa kuplaa

Kupla vahvistuu organisaatioissa, joissa väki vähenee uudelleenorganisoinnin tai tehostamisen takia. Silloin myös rohkeus vähenee. Katsotaan, kenellä on valta päättää ja ollaan myötämielisiä heille. Pelolla johtamisen kulttuurissa rohkeus olla eri mieltä kitketään tehokkaasti. Jos työpaikallasi kerrotaan tarinoita, että kyseenalaistajat ovat saaneet lähteä, harva haluaa olla toisinajattelija. Jos kyseenalaistaja leimataan hankalaksi tyypiksi ja yhteisten toimintatapojen vastustajaksi, yhteisö oppii puhumaan samaa kieltä ja olemaan samaa mieltä – ainakin julkisesti ja yhteisillä foorumeilla.

Rohkeuden vahvistamisessa kaikki voittavat

Rohkean kyseenalaistamisen ja dialogin vahvistamisessa kaikki voittavat. Erilaisten näkemysten kohdatessa syntyy kehitystä eteenpäin vieviä ideoita. Ihmisten ja organisaatioiden kehittymiseksi on välttämätöntä, että työpaikalla uskalletaan avata suunsa, vaihdetaan ajatuksia, käydään avointa ja arvostavaa vuoropuhelua. Organisaatio saa käyttöönsä voimavaroja, joita sillä ei muuten ole.

Luottamukseen, arvostukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen perustuva kulttuuri ruokkii oppimista, kehittymistä ja innovatiivisuutta. Mahdollisuus vaikuttaa vahvistaa motivaatiota sekä sitoutumista työhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Innostus lisää tuottavuutta ja tulokset paranevat.

Miten lisäät rohkeutta?

Miten voit kasvattaa rohkeuttasi olla eri mieltä? Omia ajatuksia kannattaa testata toisten kanssa. Ajatusten pallottelu erilaisissa verkostoissa on toimiva keino saada voimaa ja vaikuttavuutta ajatuksilleen. Sparraile rohkeasti niiden kanssa, joilla on erilaisia näkökulmia ja osaamista.

Tärkeä kivijalka rohkeudelle on tietoisuus siitä, mikä on sinulle työssä tärkeää, minkä puolesta haluat toimia, mihin haluat vaikuttaa, mitä haluat saada työlläsi aikaan. Kun omat arvot ja päämäärät ovat kirkkaat, uskallat puolustaa niitä rohkeasti ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

Organisaatioiden kannattaa pysähtyä yhdessä pohtimaan, mitä voimme tehdä rohkeuden, kyseenalaistamisen ja ideoiden yhteisen kehittelyn lisäämiseksi. Miten vahvistamme keskinäistä luottamusta, turvallisuuden tunnetta sekä kykyä hyödyntää erilaisia ajatuksia ja ideoita kehitystä eteenpäin vievinä voimavaroina? Miten kehitämme vuorovaikutustamme: kysymistä, kuuntelua, positiivista haastamista ja palautteen antamista? Millaisia pelisääntöjä ja työkaluja tarvitsemme?

Yksinkertainen sääntö

Riittäisikö alkuun yksinkertainen peukalosääntö: aina kun joku kyseenalaistaa olemassa olevaa, häntä kuunnellaan, asiasta keskustellaan, harkitaan ja ratkaisu perustellaan.

Kaikkea ei voi muuttaa, mutta avoimen keskustelun ja perustelujen jälkeen päätökset on helpompi hyväksyä. Kenellekään ei tulisi tunnetta, että häntä ei kuunnella, ajatuksia ei oteta vakavasti. Parhaat ratkaisut syntyvät vuorovaikutuksessa, yhdessä ideoimalla, ajatuksia testaamalla ja kokeilemalla.

Tilaa blogimme