Keskustelu: ”Vaikeat päätökset ovat usein palkitsevimpia”

VTT Jari Hakanen on positiivisen psykologian ja työn imun kautta työelämää tarkasteleva tutkija ja tutkimusjohtaja.

Hakasen mukaan päätöksentekoa voi tarkastella hyvin työn tekemisen ja ryhmään kuulumisen näkökulmista. Kun kolme tekijää ovat synkronissa, ihminen, hänen kanssaan toimiva ryhmä ja esimies sekä itse työ, ne parhaimmillaan palvelevat samoja päämääriä.

• Ei liene kuitenkaan harvinaista, että linkki työntekijästä toiseen suuntaan ei palvele kovin hyvin. Usein asiantuntijat rakastavat työtään ja ovat kiinnittyneitä siihen, mutta jännitteitä voi tulla yhteisöön tai johtamiseen päin.

Päätöksenteossa kommunikaatio on avainsana

Jari Hakanen kiinnittää huomiota siihen, kokeeko ihminen olevansa päätösten kohteena vai osallisena päätöksiin.

• Erilaiset muutokset koettelevat aina työntekijän autonomiaa ja sitä, kokeeko hän olevansa oman työnsä sankari. Kommunikaation, vuoropuhelun ja kuuntelun kautta muutoksista voi tulla hyväksyttäviä; ei välttämättä miellyttäviä, mutta keskustelun jälkeen ihminen ymmärtää mitä tehdään ja miksi.
• Motivaation ja työn imun ytimessä ovat on työ ja ihminen. Jos asioita voi muuttaa jollakin tavalla vapaaehtoisuuden pohjalta, ei riskeerata mielekkyyden katoamisella.
• Erityisesti asiantuntijatehtävissä päätöksentekoon osallistuminen on Hakasen mielestä lähtökohtaisesti kiinnostavaa ja tärkeää.
• Jo inhimillisistä lähtökohdista jokainen haluaa ymmärtää omaa työtään ja tehdä työnsä sen parhaalla mahdollisella tavalla – ellei kyse oli leipääntymisestä.
• Aivan työtehtävästä riippumatta ihmistä koettelee, jos päätös romuttaa parhaan tavan tehdä työtä. Erityisesti asiantuntijatyössä korostuvat vielä ammatillinen identiteetti, identifioituminen omaan tehtävään, mahdollinen senioriteetti sekä kokemuspohja, jolloin ulkoa tulevat päätökset ovat vaikeammin hyväksyttävissä, koetaan, että on astuttu asiantuntijan varpaille.

”Hyvä päätös on oikeudenmukainen”

Jari Hakanen luettelee hyvän päätöksenteon elementtejä, joista keskeisimmät liittyvät luottamuksen rakentamiseen.

• Luottamus on tärkeä, että osapuolet voivat luottaa toisiinsa ja siihen, että mitä päätetään, pidetään kiinni. Hyvässä päätöksenteossa ei ole piiloagendoja, vaan tiedetään päätöksen perustelut.
• Ajallisesti tieto päätöksistä voi tulla eri henkilöille eri aikaan, mutta tulipa se missä vaiheessa tahansa, on tärkeä antaa käsitys, mistä asiassa on kysymys ja että voin luottaa siihen. Päätöksessä tulisi hahmottaa kokonaiskuva oman työn ja toimintaympäristön kannalta
• Hyvä päätös on oikeudenmukainen, reilu, läpinäkyvä ja luotettava. Ihmisen tulisi kokea, että minua on kuunneltu ja olen voinut sanoa aidosti jotakin.
• Tavoitteena on vuoropuhelu, mutta joskus osallistujat kokevat osallistumisen näennäisenä, että ”oikeat vastaukset” ovat olemassa jo ennakkoon. Esimerkiksi kun rakennetaan strategiaa, olisi hyvä voida ainakin kommentoida sitä. Jos ei ole kyse ääritilanteista (esimerkiksi irtisanomistilanteista), niin on hyvä ottaa kaikki mukaan päätökseen niin, että ihmiset voivat luottaa ja sitoutua siihen eikä tyytyä siihen, että ”ylhäällä päätetään ja meidän täytyy vain jalkauttaa päätös”.
• Käytännössä päätöksiä muutetaan usein matkan varrella, kun ymmärretään ja nähdään uusia mahdollisuuksia. Joustaminen ei välttämättä aiheudu vain pakosta, vaan myös uusien ideoiden pohjalta.

Vältä sudenkuoppia valitsemalla päätöksentekoon ryhmä, jossa on erilaisia vahvuuksia

• Hakasen mukaan monilla on kokemus siitä, ettei ryhmän tulisi koostua liian samanlaisista ihmisistä. Toisaalta jos heillä on aivan erilaisia näkemyksiä, voi olla vaikeaa löytää yhteistä päätöstä.
• Ihanteena on, että päätöksiä valmistelevat ihmiset ovat sopivan erilaisia ja heidän vahvuuksiaan käytetään oikeasti hyväksi. Positiivisen psykologian perusteella näen, että on tärkeä kehittää vahvuuksia ja voimavaroja, eikä aina miettiä missä olen heikko. Viisas päätöksentekijä vahvistaa ja täydentää ryhmää sellaisilla ihmisillä, joilla on erilaisia vahvuuksia
• Pidin paljon Matti Alahuhdan kirjasta Johtajuus. Sen perusteella Alahuhta on itse järjestelmällinen insinöörityyppi, mutta hän tunnustaa ja tiedostaa, että ihminen on kaikessa mukana, ja korostaa miten vireystila, merkitys ja muut tekijät vaikuttavat ihmiseen ja sen myötä yrityksen tulokseen.  Alahuhta hyväksyy nämä pointit, tuo ne esiin ja on koonnut joukkueen, joka pystyy viemään kokonaisuuden eteenpäin.

Hakanen korostaa, että päätöksenteko on niin mutkikasta, että yhden ihmisen varassa toimiminen on vaativa odotus. Hänen mielestään ihanteellista olisi, jos ihminen tunnistaisi erilaiset persoonat ja moraalikäsitykset, tuntisi itsensä puutteineen ja vahvuuksineen ja pystyisi täydentämään näitä muilla. Erilaisuuden hyödyntäminen on Hakasen mielestä hyvä keino päästä luovempiin ratkaisuihin, joihin ihmiset voivat sitoutua.

Onnistunut päätös on sellainen, johon ryhmä haluaa sitoutua

Jari Hakanen pohtii, milloin päätös tuntuu jälkikäteen tarkasteltuna hyvältä ja päätyy siihen, että lähtötilanne on ollut samanaikaisesti hyvä ja huono, jolloin hän on voinut heittäytynyt siihen vahvasti mukaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa tutkijat suunnittelevat suuren hankkeen rahoitusta, mutta saavatkin niukemmin resursseja.

• Usein palkitsevimmat asiat ovat sellaisia, jotka ovat olleet hyvin haastavia. Näin oli esimerkiksi monivuotisessa Innostuksen spiraali-hankkeessa, johon oli lähdössä 87 organisaatiota mukaan luomaan positiivisia keinoja työelämän kehittämiseen. Rahoitusta saatiin Työsuojelurahastosta ja Tekesin Liideri-hankkeesta, mutta molemmilla kerroilla vähemmän kuin haettiin. Tällöin kokoonnuttiin pienellä porukalla miettimään, pystytäänkö lähtemään mukaan vai luovutaanko hankkeesta. Päätimme lähteä ja tehdä niin hyvin kuin voidaan. Kokemus oli, että kannatti lähteä
• On varmaan aika tyypillistä nykyään, että resurssit eivät riitä, ja joudutaan menemään uudelle alueelle, maaperälle josta ei oikein tiedä. Silloin on oltava unelma, johon uskoo, ja muitakin, jotka uskovat siihen. Sen unelman siivittämänä haluaa lähteä tekemään, vaikkei tule pääsemään helpolla
• Vaikka vastuuhenkilönä päättäisin jostakin asiasta, on tärkeää keskustella yhdessä oman porukan kanssa, ja vain yhteisen päätöksen kautta on mahdollista, että muutkin sitoutuvat siihen

Jari Hakanen uskoo, että yhteisön voima on entistä tärkeämpi: päätöksentekijä jää kovin yksin, ellei ota yhteisöä mukaan. Jonkun on oltava jämäkkä ja aina otettava vastuu, mutta jos pystyy ottaa yhteisön mukaan, ei tarvitse kaikkea kantaa yksin.

Keskustelusta Jari Hakanen & Petri Lehtipuu, 25.2.2016.

Jari Hakanen

Valtiotieteen tohtori, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, sosiaalipsykologian dosentti ja, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopiston tutkijakollegium

Osaamisalue positiivinen psykologia, positiivinen psykologia, työ ja perhe, työhyvinvointi, työn imu, työuupumus, sosiaalipsykologia, positiivinen psykologia, työ ja perhe, työhyvinvointi, työn imu, työuupumus, sosiaalipsykologi