Johtamisen jännitteet: vaativa vai välittävä?

Johtamisen jännitteet: vaativa vai välittävä?

Johtaja joutuu tasapainottelemaan vaativuuden ja välittämisen välillä. Kumpikaan ääripää ei yksin tuota parasta mahdollista lopputulosta. Useimmat meistä kallistuvat kuitenkin vahvemmin joko vaativuutta tai välittämistä kohti. Saatamme myös olla sokeita omalle tyylillemme. Siksi reflektointi – kyky pysähtyä sekä nähdä itsensä ja oma toimintansa rehellisesti – on yksi esihenkilön tärkeistä metataidoista.

Kun vaativuus karkaa käsistä

Vaativuus tuo parhaimmillaan johtamiseen selkeyttä, johdonmukaisuutta ja rohkeutta odottaa ihmisiltä erinomaisia tuloksia. Vaativa johtaja uskaltaa sanoa: “Tämä ei vielä riitä.” Mutta jos vaaka kallistuu liikaa vaativuuden puolelle, vaativuus saattaa muuttua painostavaksi. Tiimi alkaa vältellä johtajaa, luovuus hiipuu ja ihmiset tekevät vain sen, mikä on pakko.

Käytännössä vaativuus näkyy arjessa esimerkiksi:

• Selkeinä ja mitattavina tavoitteina

• Säännöllisenä palautteenantona, palautetta annetaan muutenkin kuin ongelmatilanteissa

• Vaikeiden keskustelujen käymisenä ilman viivyttelyä

• Sovitusta kiinnipitämisenä, vaikka se olisi epämukavaa.

Miten vaativa johtaja oppii välittämään?

Moni vaativa johtaja ajattelee, että välittäminen on pehmeyttä, joka hidastaa ja vie fokuksen tuloksista. Välittäminen kuitenkin mahdollistaa vaativuuden hyötyjen realisoitumisen täysimääräisesti. Ihminen, joka kokee tulevansa arvostetuksi, kestää vaatimuksia paremmin ja ylittää itsensä useammin.

Vaativa johtaja voi harjoitella välittämistä pienillä teoilla: pysähtymällä oikeasti kuuntelemaan, kysymällä, mitä tiimi tarvitsee onnistuakseen, kiittämällä sekä näyttämällä inhimillisyyttään ja erehtyväisyyttään.

Kun välittäminen muuttuu liialliseksi pehmeydeksi

Välittävä johtaja luo turvallisuutta, luottamusta ja ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat olla avoimia. Välittäminen näkyy arjessa esimerkiksi:

• Aitona kuuntelemisena

• Avoimena huolien kertomisena

• Virheistä oppimisena, ei rankaisemisena

• Reiluuden tunteena tiimissä.

Mutta jos välittäminen ylikorostuu, johtaja saattaa alkaa vältellä vaikeita keskusteluja, pelätä pettymyksen tuottamista ja suojella tiimiä liikaa. Silloin tulokset kärsivät, ja lopulta myös ihmiset kärsivät, koska epäselvyys ja rajattomuus luovat stressiä.

Miten välittävä johtaja oppii vaativuutta?

Välittävä johtaja voi oppia vaativuutta ajattelemalla, että vaatiminen on välittämistä tulevaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rajojen asettamista ja niissä pysymistä, tavoitteiden selkeää sanoittamista, suoran palautteen antamista, vaikka se tuntuisi epämukavalta, sekä sen hyväksymistä, että johtajan tehtävä ei ole miellyttää vaan mahdollistaa onnistuminen.

Reflektointi – johtajan tärkeä työkalu

Ilman reflektointia johtaja toimii autopilotilla, joka herkästi ohjaa kohti omaa luontaista ääripäätä. Oppiminen ja kehittyminen edellyttävät pysähtymistä oman toiminnan äärelle. Itsereflektio auttaa tunnistamaan sekä vahvuuksia että kehityskohteita.

Kysymyksiä, joiden avulla tasapainoa vaativuuden ja välittämisen välillä voi arvioida ja kehittää, ovat esimerkiksi:

• Kumpaan suuntaan olen kallistumassa, vaativuuteen vai välittämiseen?

• Miltä toimintani näyttää tiimin silmissä?

• Missä olen onnistunut?

• Mitä tekisin toisin?

ILMOITTAUDU MUKAAN VALMENNUKSEEN:

Sopivassa tasapainossa vaativuus ja välittäminen ovat johtamisen supertaitopari, joka saa ihmiset kehittymään, onnistumaan ja kokemaan itsensä arvostetuiksi. Syksyllä 2026 käynnistyy valmennusohjelma ”Inhimillisesti jämäkkä johtaminen”, joka tukee tuloksellisessa ihmisten johtamisessa kehittymistä. Ilmoittautuminen on nyt auki – varaathan paikkasi.

Löydät lisätietoja valmennusohjelmasta tästä!

Tutustu myös webinaaritallenteeseen ”Vaativa vai välittävä? Sinun ei tarvitse valita” tästä!