Johtoryhmän happotesti

Eräs johtoryhmän keskeisimmistä tehtävistä on johtaa strategiasta johdettujen toimenpiteiden toteutusta ja mahdollisia korjausliikkeitä. Pitää siis tehdä päätöksiä, ja ne pitäisi tehdä ajallaan, jotta organisaatio menestyy myrskyisessäkin ympäristössä. 

Tätä tehtävää ajatellen johtoryhmä on valitettavan usein omien alueidensa vastuuhenkilöiden kokoontumispaikka, jossa johtoryhmäläiset kertovat muille, erityisesti tiimin vetäjälle, miten itse kullakin asiat etenevät. Jos johtoryhmäläinen on poissa, hänen asioihinsa ei juuri puututa eikä häntä koskevista asioista haluta tehdä päätöksiä. 

Tästä on matkaa siihen – ja tässä on johtoryhmän happotesti – että johtoryhmä työskentelee aktiivisesti ja pystyy tekemään päätöksiä ajallaan, riippumatta siitä, onko ryhmän vetäjä tai joku jäsenistä paikalla.  

Tuntuu aika yksinkertaiselta, mutta mietipä hetki. Miten teidän johtoryhmänne toimii päätöksentekoryhmänä? Saatteko asioita eteenpäin vai jämähdättekö odottamaan, että johtaja on taas remmissä? Siirrättekö päätöksiä ja hankkeita luvan varmistamiseksi, vaikka hyvin tiedätte, että pitäisi jo toimia? Entäpä sellaiset tilanteet, joissa kahden johtoryhmäläisen näkemykset poikkeavat toisistaan: Löydättekö yhteisymmärryksen? Pääsettekö etenemään ilman erotuomaria? 

Syitä toimettomuuteen on monenlaisia, mutta jos tutkitaankin niiden sijasta sitä, mitä kannattaa tehdä sujuvuuden ja tehokkuuden parantamiseksi, tässä olisi muutama ajatus: 

1. Päätösperusteet kannattaa kirjata muistiin niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata. Tämä koskee kaikkea päätöksentekoa, ei siis vain niitä päätöksiä, jotka tehdään vastuuhenkilön tai toimitusjohtajan poissa ollessa. Kun tällainen käytäntö on luotu yhdessä, on helpompaa luottaa siihen, että johtoryhmäläiset tekevät asiallisia päätöksiä myös silloin, kun ei itse ole paikalla. Jos jotain olennaista on jäänyt huomaamatta, on helppo tarkastella päätöstä tarvittaessa uudestaankin, kun asiat on dokumentoitu.
   
   
2.  Johtoryhmäläisten vastuut ja roolit on syytä määritellä riittävän selkeästi, mutta yhtä tärkeää on myös ymmärtää, millaista tukea kukin tarvitsee muilta. Johtoryhmä on yhteisö, jossa toivottavasti jokainen auttaa toistaan kasvamaan ja menestymään roolissaan. Olkaa uteliaita, miettikää, miten voitte auttaa kollegaanne kysymyksin ja ideoin. 
   

    

3. Jokaisella johtoryhmäläisellä on omat vahvuutensa ja erityisosaamisensa, jotka voivat auttaa ryhmää kehittymään, kun vain ne osataan hyödyntää. Arvostus ja avoin vuoropuhelu voivat avata uusia mahdollisuuksia niin johtoryhmäläisten sitoutumiselle kuin johtoryhmän sujuvalle päätöksenteollekin.
    

Päätösten tai kokousten siirtäminen on toki joskus järkevää, mutta kun johtoryhmä on hioutunut tekemään päätöksiä yhdessä ja ajallaan, turhat siirrot vähenevät ja tulokset paranevat.  

Jos tarvitset apua johtamisen tai henkilöstön kehittämisessä, me Novetoksella olemme valmiita auttamaan. Ota yhteyttä, niin aloitetaan yhdessä matka kohti kestävämpää työelämää.