Työhyvinvointia tunteella

Astun sisään luentosaliin, kohtaan leveästi hymyilevät kasvot, reippaan kädenpuristuksen ja kuulen: ”Tervetuloa Hanna! Mukava nähdä sinua. Mitä pidit eilisestä seminaarista? ” Olo on ilahtunut ja tervetullut. Tulin kohdatuksi. Tämä on vasta alkua ja tiedän, että tästä päivästä tulee innostuksen täyteinen. Olen toista päivää Zürichissä Kane ja Alsessia Minkussin vetämässä Start at the Top Industry Rock Star -seminaarissa myynnin coaching seminaarissa. Nämä kovan luokan esiintyjät ja valmentajat panostavat tietoisesti yleisönsä kohtaamiseen. He rakentavat tunnelmaa, joka vie fiiliksen ja energian huippuunsa. Innostus tarttuu ja saa minutkin syttymään.

Pohdin seminaarin aikana tulevia asiakastilaisuuksia, joissa teemana on työhyvinvointi. Mitä ajatuksia ottaisin Zürichin reissusta mukaani? Miten tunne ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa?

Työhyvinvointipuhe on tunnepuhetta

”Meillä on hyvä fiilis”, ”Töihin on kiva tulla”, ”Meillä on täällä hyvä pöhinä”, ”Mulla on tunne, että mua arvostetaan ja muhun luotetaan.” Miten sinä sanoittaisit tämän hetkistä työhyvinvointiasi?

Työhyvinvointi on hyvin yksilöllinen kokemus, jossa paljon tunnetta on pelissä. Käsitys työhyvinvoinnista on vuosien varrella muuttunut yhä enemmän tunnepuheeksi. Työ koetaan ensisijaisesti itsensä, omien arvojensa ja unelmiensa toteuttamisen välineenä. Työn odotetaan tuottavan meille hyvinvointia ja positiivissa tunteita. Useimmilla työhyvinvoinnin ydin kumpuaa tunteesta, että työ merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokemus muodostuu muun muassa tunteesta, että

• teemme työtä, joka edustaa arvojamme
• voimme omalla tekemisellä tehdä jotain hyödyllistä muille ihmisille
• saamme käyttää taitojamme ja kasvaa työn kautta entistä taitavammiksi
• olemme osa yhteisöä, jossa meitä arvostetaan
• voimme vaikuttaa työhömme, sen sisältöihin tai tapaan toteuttaa työtä.

Valitse tulkinta, joka ruokkii suotuisia tunteita

Toisinaan työhyvinvointi takkuaa syystäkin. Joskus taustalla voi olla myös mustavalkoisia tilannetulkintoja. Se, miten tulkitsemme asioita vaikuttaa suoraan tunteisiimme. Tämä heijastuu myös työhyvinvoinnin kokemukseen. Olen huomannut, että iso osa työhyvinvoinnin haasteista kumpuaa väärinkäsityksistä ja niihin liittyvistä tunteista. Ehkä sinäkin olet törmännyt tilanteeseen, jossa kollega nostaa ääntään ja tykittää mielipidettään, niin että hädin tuskin ehtii hengittämään. Tästä nousee välittömästi tunne, että sinut sivuutetaan, jyrätään, eikä sinua arvosteta. Entä jos kyseinen työkaveri onkin vain niin innostunut, ettei huomaa, että muillakin voisi olla sanottavaa?

Tunnelmalla on väliä

Zürichin seminaarissa Kane ja Alessia kertoivat, että muistamme kolme prosenttia siitä mitä sanotaan. Tunnelman sen sijaan muistamme vahvasti. Olipa prosentti mikä tahansa, niin arjen kokemus vahvistaa sen, että asiat, joihin liittyy vahva tunnekokemus, painuvat mieleemme jopa vuosikausiksi. Miten voisimme työhyvinvoinnin näkökulmasta hyödyntää enemmän tätä tietoa? Meillä jokaisella on varmasti muistoja siitä, miten positiiviset kohtaamiset ovat saaneet meidät kukoistamaan. Olemme uskaltaneet kertoa keskeneräisiä ajatuksia, joista on kasvanut yhdessä jalostamalla jotain uutta ja innovatiivista Olemme nostaneet esille mieltä painaneita asioita, olemme antaneet parastamme tai tarttuneet rohkeasti uusiin haasteisiin. Positiivinen tunnelma ruokkii energiaamme, vahvistaa yhteisöllisyyttä, saa meidät voimaantumaan ja ylittämään esteitä. Onneksi me kaikki voimme vaikuttaa tunnelmaan ympärillämme. Kun astut työpaikalle, mitä tunnelatausta tuot mukanasi? Millaista fiilistä buustaat työyhteisössä tapahtuvissa kohtaamisissa?

Palaan mielessäni taas Zürichiin ja Kaneen ja Alessiaan. Mitä he tekivätkään rakentaessaan käsin kosketeltavan energian ja yhteisöllisen innostuksen? Vastaukset ovat hyvin yksinkertaisia: He hymyilivät, katsoivat silmiin, olivat aidosti läsnä, kertoivat tarinoita omasta elämästään, kysyivät häkellyttävän paljon kysymyksiä osallistujilta ja antoivat kannustavaa palautetta aina, kun tilanne sen mahdollisti. Me kaikki voimme pienillä teoilla vaikuttaa isosti tunnelmaan ja työyhteisömme työhyvinvoinnin kasvattamiseen.

Hymyillään, kun tavataan! Keskustelu työhyvinvoinnista jatkuu 16.3.2018 aamiaistilaisuudessamme. Innostuitko? Haluan kutsua sinut myös kahvikupin äärelle vaihtamaan ajatuksia työhyvinvoinnista. Ota yhteyttä!