Työhyvinvointi on enemmän kuin palautumista

Kun puhumme työhyvinvoinnista, keskustelu kääntyy usein uneen, liikuntaan, palautumiseen ja omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta samalla ne voivat ohjata huomiota liikaa yksilöön.

Syntyy helposti ajatus, että työhyvinvointi on ennen kaikkea henkilökohtainen projekti.

Podcastissamme vieraana ollut Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta haastaa tämän näkemyksen. Hänen viestinsä on selkeä: työhyvinvointi ei synny irrallaan muista ihmisistä. Se rakentuu luottamuksesta, vuorovaikutuksesta ja kokemuksesta siitä, että kuuluu joukkoon. Kuuntele koko podcast -jakso tästä!

Työhyvinvointi ei siis ole vain yksilön asia, vaan koko työyhteisön asia.

Työhyvinvointi rakentuu arjen kohtaamisissa

Työhyvinvointia tarkastellaan tutkimuksessa usein työn voimavarojen ja vaatimusten kautta. Voimavaroja ovat esimerkiksi työn merkityksellisyys, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, osaamisen hyödyntäminen sekä sosiaalinen tuki.

Erityisesti sosiaaliset voimavarat ovat nousseet yhä tärkeämmiksi. Käytännössä työhyvinvointi rakentuu kysymysten äärellä:

• Kuunnellaanko minua?
• Luotetaanko minuun?
• Voinko pyytää apua?
• Koenko kuuluvani joukkoon?
• Uskallanko kertoa keskeneräisistä ajatuksistani?
• pidetään kiinni sovituista asioista
• kohdellaan ihmisiä reilusti
• kuunnellaan aidosti
• annetaan tilaa erilaisille näkemyksille
• välitetään toisistamme ihmisinä

Työpaikan ilmapiiri ei ole vain pehmeä henkilöstöasia. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten ihmiset voivat, sitoutuvat ja onnistuvat työssään.

Työyksinäisyys koskettaa yhä useampaa

Yksi keskustelumme tärkeimmistä aiheista oli työyksinäisyys.

Työyksinäisyys ei tarkoita fyysistä yksin työskentelyä. Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi myös avokonttorissa tai Teams-palavereiden keskellä. Kyse on kokemuksesta: tuleeko nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi.

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työssä koettu yksinäisyys on yleistynyt. Taustalla ovat usein vähäinen luottamus, heikko vuorovaikutus tai kokemus ulkopuolisuudesta.

Johtamisen näkökulmasta kyse ei ole pienestä asiasta. Pitkittyessään ulkopuolisuuden kokemus näkyy hyvinvoinnissa, sitoutumisessa ja halussa pysyä työpaikassa.

Etätyö muutti työelämää

Etä- ja hybridityö ovat tulleet jäädäkseen. Niillä on paljon myönteisiä vaikutuksia, mutta samalla ne haastavat yhteisöllisyyttä.

Kysymys ei enää ole siitä, tehdäänkö etätyötä vai ei. Olennaisempaa on se, miten yhteyttä, yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta rakennetaan ympäristössä, jossa ihmiset eivät kohtaa toisiaan spontaanisti.

Luottamus on työhyvinvoinnin käyttövoima

Keskustelussamme nousi toistuvasti esiin yksi sana: luottamus.

Luottamus näkyy siinä, uskallammeko pyytää apua, kertoa virheistämme tai esittää eriäviä näkemyksiä. Se näkyy myös siinä, tarvitseeko ihmisen jatkuvasti todistaa omaa arvoaan vai voiko hän keskittyä työnsä tekemiseen.

Tutkimusten mukaan luottamus ja oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat vahvasti yhteydessä työn imuun, sitoutumiseen ja hyvinvointiin.

Luottamus ei synny strategioissa tai juhlapuheissa. Se rakentuu arjen teoissa:

• Pidetään kiinni sovituista asioista
• Kohdellaan ihmisiä reilusti
• Kuunnellaan aidosti
• Annetaan tilaa erilaisille näkemyksille
• Välitetään toisistamme ihmisinä

Työhyvinvointia ei rakenneta yksin

Keskustelumme tärkein viesti oli yksinkertainen:

Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa yksilölle.

Vaikka jokainen meistä voi tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja, työhyvinvoinnin perusta syntyy työyhteisössä. Tavassa, jolla kohtaamme toisemme, rakennamme luottamusta ja luomme kokemusta yhteenkuuluvuudesta.

Työelämässä puhutaan paljon tavoitteista, tehokkuudesta ja tuloksista. Silti yksi tärkeimmistä kysymyksistä voi olla yllättävän yksinkertainen:

Kokeeko ihminen kuuluvansa joukkoon?

Usein juuri siitä alkavat sekä hyvinvointi että kyky tehdä yhdessä hyvää työtä.

Pirjo Ahonen: VTM (sosiaalipsykologia), ICF Certified Business Coach, Extended Disc -sertifikaatti, Workplace BigFive -sertifikaatti, Sertifioitu Peili -valmentaja, Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, Ratkaisukeskeinen valmentaja

Minna-Rosa Kanniainen: Sosiaalipsykologi (VTM), Coach (ACC), ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), Executive- and Team Coach

2 An optional caption for the image that will be added to the gallery. Enter any descriptive text for this image that you would like visitors to be able to read.

3 An optional caption for the image that will be added to the gallery. Enter any descriptive text for this image that you would like visitors to be able to read.

4 An optional caption for the image that will be added to the gallery. Enter any descriptive text for this image that you would like visitors to be able to read.

5 An optional caption for the image that will be added to the gallery. Enter any descriptive text for this image that you would like visitors to be able to read.

🎙️ Työelämä on suhteellista!

Psykologinen turvallisuus ei synny yksin, vaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Novetoksen uudessa #Suhteellista-podcastissa Pirjo Ahonen ja Minna-Rosa Kanniainen haastavat työelämän yksilökeskeisiä ajattelumalleja ja tarkastelevat johtamista, oppimista ja työyhteisöjen ilmiöitä yhteisöllisestä näkökulmasta.

Työelämä ei ole yksilölaji.

👉 Kuuntele #Suhteellista-podcastia Spotifyssa tai YouTubessa!