Mitä valmentava johtaminen tarkoittaa käytännössä?

Valmentava johtaminen korostaa työntekijöiden potentiaalin vapauttamista, itseohjautuvuuden lisäämistä ja jatkuvaa kehittymistä. Kysymysten esittäminen, kuunteleminen ja oivalluttaminen nousevat valmentavassa johtamisessa keskiöön. Esihenkilö toimii mahdollistajana ja tukijana, joka auttaa tiiminsä jäseniä loistamaan. Tässä artikkelissa syvennymme tämän johtamistyylin käytännön toteutukseen, hyötyihin ja haasteisiin.

Mitä valmentava johtaminen tarkoittaa käytännössä?

Valmentavassa johtamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta ajattelu- ja toimintatavasta, jossa esihenkilö ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan auttaa työntekijöitä löytämään vastaukset itse. Tämä lähestymistapa näkyy päivittäisessä työssä keskustelevana otteena, jossa vastuu ja valta jakautuvat.

Valmentavassa otteessa korostuvat kysymykset kuten "Miten sinä ratkaisisit tämän?" tai "Mitä vaihtoehtoja näet tässä tilanteessa?". Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi palavereissa: perinteisesti johdetussa kokouksessa esimies puhuu 80% ajasta, kun taas valmentavassa johtamiskulttuurissa puheenvuorot jakautuvat tasaisemmin.

Keskeisiä elementtejä arjessa ovat:

• Aktiivisen kuuntelun harjoittaminen päivittäisissä kohtaamisissa
• Oivalluttavien kysymysten esittäminen valmiiden vastausten sijaan
• Vastuun jakaminen ja työntekijöiden päätösvallan lisääminen
• Säännöllinen ja kehittävä palaute molempiin suuntiin
• Työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen ja niiden valjastaminen

Mitkä ovat valmentavan johtamisen keskeisimmät hyödyt?

Tutkimukset osoittavat, että valmentava johtamistyyli lisää merkittävästi työntekijöiden sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. Tutkimusten mukaan työntekijät, jotka kokevat esihenkilönsä kiinnostuneeksi heidän kehittymisestään, ovat sitoutuneempia työhönsä. Työhyvinvoinnin nousu näkyy vähentyneinä sairauspoissaoloina ja parempana jaksamisena.

Valmentava johtamistapa vaikuttaa myös organisaatiokulttuuriin kokonaisvaltaisesti:

• Rohkaisee avoimempaan kommunikaatioon ja ideoiden jakamiseen
• Lisää työntekijöiden vastuunottoa ja oma-aloitteisuutta
• Parantaa ongelmienratkaisukykyä tiimeissä
• Vahvistaa keskinäistä luottamusta ja arvostusta
• Lisää resilienssiä ja muutosvalmiutta

Miten aloittaa valmentavan johtamistavan käyttö omassa esimiestyössä?

Valmentavan otteen omaksuminen alkaa omien ajatusmallien tiedostamisesta ja muuttamisesta. Käytännön askeleet alkavat pienistä muutoksista vuorovaikutuksessa. Ensimmäinen konkreettinen toimi on kuuntelun lisääminen ja puhumisen vähentäminen. Kokeile aluksi 24 tunnin haastetta: päätä yhden päivän ajan vastata jokaiseen kysymykseen vastakysymyksellä sen sijaan, että tarjoaisit valmiin vastauksen.

Tärkeimmät työkalut aloittelevalle valmentavalle johtajalle ovat:

1. GROW-malli (Goal, Reality, Options, Will) keskustelujen strukturointiin
2. Avoimet kysymykset, jotka alkavat sanoilla "mitä", "miten", "miksi"
3. Aktiivisen kuuntelun tekniikat
4. Säännöllinen sparrausaika tiimin jäsenten kanssa
5. Reflektiopäiväkirja omasta johtamisesta

Miten valmentava johtaja käy kehityskeskusteluja?

Valmentavassa kehityskeskustelussa työntekijä on pääosassa ja esimies toimii fasilitaattorina. Valmentava kehityskeskustelu painottuu työntekijän itsearviointiin, tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja kehittymistarpeisiin.

Valmentavan kehityskeskustelun rakenne voi noudattaa esimerkiksi tätä mallia:

1. Työntekijän oma arvio edellisen kauden onnistumisista ja haasteista
2. Yhteinen reflektointi siitä, mikä mahdollisti onnistumiset
3. Työntekijän näkemys omista kehittymistarpeista ja tavoitteista
4. Esihenkilön tuki ja kysymykset tavoitteiden kirkastamiseksi
5. Konkreettisten toimenpiteiden ja seurannan sopiminen

Oikeanlaiset kysymystekniikat ovat valmentavan kehityskeskustelun ydin. Esimerkkejä toimivista kysymyksistä:

• "Mistä saavutuksistasi olet erityisen ylpeä?"
• "Mitkä tekijät auttoivat sinua onnistumaan?"
• "Mitä osaamista haluaisit kehittää seuraavaksi ja miksi?"
• "Miten voin parhaiten tukea sinua tavoitteidesi saavuttamisessa?"

Mitä taitoja valmentava johtaja tarvitsee?

Tunneäly ja läsnäolon taito muodostavat perustan, jonka päälle muut taidot rakentuvat. Esihenkilön tulee osata tunnistaa niin omia kuin muidenkin tunteita ja tarpeita.

Keskeisimmät tarvittavat taidot ovat:

• Kuunteleminen: kyky keskittyä täysin puhujaan ja ymmärtää sanomatta jääneitäkin asioita
• Kysyminen: taito esittää ajattelua avartavia ja oivalluttavia kysymyksiä
• Palautteen antaminen: kehittävän ja kannustavan palautteen tarjoaminen oikealla hetkellä
• Palautteen vastaanottaminen: kyky ottaa vastaan kritiikkiä ja oppia siitä
• Tavoitteiden asettaminen: työntekijää motivoivien ja kehittävien tavoitteiden luominen

Itsensä kehittäminen valmentavana johtajana vaatii jatkuvaa reflektointia ja omien toimintatapojen arviointia. Tehokkaita työkaluja tähän ovat:

• johtamistyylin 360-arviointi 
• Säännöllinen mentorointisuhde kokeneemman valmentavan johtajan kanssa
• Oman toiminnan videointi ja analysointi (esim. palaverien johtamisessa)

Miksi valmentava johtaminen epäonnistuu joskus?

Valmentavan johtamiskulttuurin rakentaminen kohtaa usein haasteita, jotka johtavat sen epäonnistumiseen. Yleisimmät kompastuskivet liittyvät kiireeseen ja kärsivällisyyden puutteeseen. Valmentava johtaminen vaatii aikaa ja tilaa – juuri niitä, joista työelämässä on usein pulaa.

Organisaatiokulttuurilla on merkittävä vaikutus valmentavan johtamisen onnistumiseen. Jos organisaation käytännöt, rakenteet ja palkitsemisjärjestelmät eivät tue valmentavaa lähestymistapaa, jäävät yksittäisten esihenkilöiden ponnistelut helposti tuloksettomiksi. Esimerkiksi jos mittaristot painottavat vain lyhyen aikavälin tuloksia, voi henkilöstön kehittämisen pitkäjänteisyys kärsiä.

Vinkkejä yleisten haasteiden voittamiseen:

• Varmista ylimmän johdon aito sitoutuminen valmentavaan kulttuuriin
• Luo konkreettisia mittareita valmentavan kulttuurin kehittymiselle
• Rakenna vertaistukiverkosto valmentaville esihenkilöille
• Juhli pieniäkin onnistumisia ja tee ne näkyviksi

Meillä Novetoksessa on havaittu, että organisaatiot, jotka näkevät valmentavan johtamisen strategisena valintana – ei vain yhtenä johtamisen kehittämisen trendinä – onnistuvat todennäköisemmin rakentamaan kestävää valmentavaa kulttuuria.

Valmentava johtamistyyli on kokonaisvaltainen asenne ja toimintatapa, joka vaatii sekä ajattelun että käytöksen muutosta. Se palkitsee sitkeän harjoittelun moninkertaisesti parempana työilmapiirinä, innovaatioina ja tuloksina.