Case: QMG Partners Oy

”Haluan toteuttaa omaa intohimoani työn tekemisessä. Rohkeutta ottaa uusia askeleita. Saada ideani käyttöön. Näin siinä lukee heti alkuun."

Timo Kostiainen selailee vihreäkantista vihkoaan, jossa on sivukaupalla muistiinpanoja. Alkulehdellä on päiväys 28.1.13. Silloin hän aloitti yhdeksän kuukauden mittaisen matkan, Novetoksen Luova kutsumus -ryhmäcoachingin.

”Halusin työstää ajatuksiani”, hän kuvailee tuota hetkeä ja jatkaa: ”Takana oli vuosien rupeama talousjohtajana, yritysostojen toteuttamista, pitkiä päiviä. Oli aika miettiä, millaisella otteella suuntautuisin seuraaviin vuosiin.”

Luopuminen ja siirto kohti seuraavaa

Luova kutsumus -vuoden jälkeen asiat alkoivat loksahdella. Kostiainen päätti jättää työn, johon hän oli panostanut paljon ja jossa hän oli arvostettu. Työnantajalle ratkaisu ei ollut toivottava, mutta ymmärrettävä. Hän ajatteli katsella ympärilleen ennen ryhtymistä johonkin uuteen. Edessä olisi vielä kokonainen seuraava ura.

Tuli päivä, jolloin hän oli vapaa työvelvoitteista. Seuraavana päivänä puhelin soi ja talotekniikka-alan yritys Quattro Mikenti Group otti häneen yhteyttä. Oli syntynyt akuutti tilanne, jossa tarvittiin kokenut taloushallinnon osaaja auttamaan. Timo suostui.

Uuden toimintamallin luominen

Seuraavina kuukausina ideat alkoivat vyöryä. Hän oli havainnut, että markkinoilla olisi tilaa yritykselle, joka tarjoaisi kokonaisratkaisun kaikkeen sähkö-, putki-, ilmastointi-, energiatehokkuus-, turvatekniikka- ja muiden talotekniikka-asioiden ylläpitämiseen. Sekä olisi samalla lähellä asiakasta.

Sen voisi toteuttaa kokoamalla yhteen alan pieniä huippuosaajia ja muodostamalla uusi palvelukonsepti. Syntyi QMG Partners Oy, jonka julkinen lanseeraus tapahtuu nyt toukokuussa.

Timo Kostiainen puhuu innostuneesti. Hänellä on huolellisesti mietitty visio.

”On hienoa päästä alusta saakka rakentamaan uutta toimintamallia, joka palvelee sekä asiakkaita että pitkään alalla toimineita yrittäjiä.”

Rohkeus ja pysähtyminen

Hän lukee kirjoittamiaan muistiinpanoja ja pysähtyy avainsanojen kohdalle.

”Rohkeus luopua vanhasta… Olemme tottumustemme vankeja. Ne imevät energiaamme. Joskus pitää vaan luopua totutusta, että tulisi tilaa uudelle. Kun omat päätökseni kypsyivät, tunsin saavani valtavan määrän energiaa.”

Hän toistaa kirjoittamiaan sanoja pieni hymynkare suupielessään. Kostiainen ei ole niitä tyyppejä, jotka rehentelevät suurilla sanoilla.

”Työ ja muu elämä ovat yksi kokonaisuus. Ryhmässämme puhuimme paljon tavastamme elää elämää, kasvustamme, arvoistamme ja siitä, millaisia olemme.”

”Johtajat eivät ole hyviä pysähtymään”, hän miettii. ”Minäkin vedin itseni jaksamiseni rajoille. Joskus on tärkeä kysyä itseltään, mitä oikeastaan haluan elämältä. Sen miettimiseen tulee ottaa aikaa.”

Tehottoman ajan taika

Kostiainen jää miettimään tuota ajan ottamista. Hän maistelee, pitäisikö tällaiseen prosessiin varata jopa kahden vuoden periodi. Uudet ideat eivät synny puristamalla tai kiireessä.

”Se vaatii tehotonta aikaa. Luppoaikana syntyvät parhaat ajatukset.”

”Uutta yritystä rakennellessani olen suonut itselleni vapauden, että saatan jopa kesken päivän ottaa hetken itselleni. Saa nähdä, miten sellainen onnistuu, kun iso pyörä lähtee pyörimään.”

Mietimme yhdessä, että sen pitäisi onnistua. Yrittäjien, johtajien ja kaikkien vastuuhenkilöiden pitäisi huolehti mielensä ja kehonsa vireydestä.

Yhdessä punnitut riskit

Luova kutsumus -prosessista on kulunut kolme vuotta. Asiat ovat kehittyneet nopeasti ja vääjäämättömästi.

”Uuden yrityksen synnyttämiseen liittyy aina riski. Alkuvaiheessa puhuimme pääomistajan kanssa siitä, että entä jos homma ei onnistuisikaan.”

”Silloin sanoisimme, että kannatti kokeilla. Paljon huonompi vaihtoehto olisi harmitella joskus, että miksi en uskaltanut lähteä toteuttamaan sitä hienoa ideaa.”

Kostiainen on miettinyt näitä asioita. Ryhmäcoachingiin kuuluvassa retriitissä hän sai olla rauhassa omien ajatustensa kanssa, tutun ryhmän ympäröimänä ja alustuksia kuunnellen.

”Koko prosessin aikana ryhmä oli kuin peili. Kerroimme ajatuksiamme toisillemme, kuuntelimme ja kommentoimme.”