Case: Espoon kaupunki

Espoon kaupunki lähti kokeilemaan rohkeasti uudenlaista esimieskoulutusta. Menetelmäksi valittiin toiminnalliset menetelmät, jotka perustuvat J.L. Morenon (1889-1974) psykodraamametodologiassa kehittämille menetelmille. Ne vahvistavat luovuutta ja antavat osallistujille mahdollisuuden kokeilla turvallisesti erilaisia käyttäytymis- ja toimintatapoja koko kehollaan eikä, kuten yleensä, puheen tasolla tai mieltäen.

Menetelmä on tarkoitettu nimenomaan ryhmälle, ja siinä opitaan yhdessä ryhmän tekemisten kautta. Siksi menetelmä vahvistaa työelämässä tarpeellisia sosiaalisia taitoja.

Sosiaaliset taidot kytkeytyvät nykytutkimuksen mukaan aivojen peilisoluihin, jotka ”reagoivat nimenomaan toisen ihmisen liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin, tunteisiin ja eleisiin… kun ihminen näkee tai kuulee, miten toinen ihminen tuntee, tekee tai kokee. Peilisolujen avulla toisen ihmisen toimet ja tunteet peilautuvat ihmisen aivoihin, jolloin hänen on helppo asettua toisen asemaan.”  (L. Otala)

Toiminnallisten menetelmien avulla luodaan tilanteita, joissa ihmiset kohtaavat oikeasti toisensa eivätkä vain puhu kohtaamisesta. Usein niissä myös vaihdetaan rooleja siten, että toimija pääsee myös näkemään oman tekemisensä ulkoa tai toisen silmin. Kun koko keho ja peilineuronit aktivoituvat, tilanteessa syntyy syvempää toisen ymmärrystä, ja usein tämä myös vahvistaa omaa kehittymisprosessia sekä esimiestyössä erityisesti tarvittua vastuullisuutta ja ”aikuisuutta”.

Toiminnallisten oppimismenetelmien soveltaminen johtamisvalmennuksiin on yksi tapa vahvistaa organisaation innovatiivisuutta ja luovuutta sekä yhteistyökykyä, joilla vuorostaan on vaikutus asiakastuloksiin, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Erilaisia oppimistapoja on hyvä viljellä tasapainossa ja tilanteen mukaan, jotta tavoitetaan mahdollisimman monta erilaista oppijaa.

Näiden menetelmien tavoitteena on vahvistaa esimiesten ammatti- ja esimiesidentiteettiä, empatiaa, itsensä johtamisen kykyä, omien vahvuuksien löytämistä. Ryhmässä käydään läpi arkipäivän tilanteita ja opitaan niiden kautta. Tarkoituksena on laajemmin parantaa työilmapiiriä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Lisäksi menetelmä vahvistaa päätöksenteon ja valintojen tekemisen kykyä sekä siten myös tehokkuutta.

Ryhmän antamia palautteita:

• "Koulutus on laajentanut ajatusmaailmaani (työkalupakkia) ongelmatilanteissa."
• "Asioiden purkaminen toiminnallisten menetelmien avulla on antanut mahdollisuuden tarkastella omaa ja muiden toimintaa uudella tavalla."
• "Olen kiinnittänyt huomiota omiin tapoihini toimia, olla läsnä fyysisesti ja henkisesti. Toiminnan kautta jo osaaminen / tiedossa olevat opit on alkanut konkretisoitumaan paremmin. Tiedän aika hyvin omat heikkouteni, ja toiminnallisuus on pakottanut eri lailla kiinnittämään enemmän huomiota omaan toimintaan."
• "Käytetty menetelmä (asian avaaminen ja käsittely molemmilta puolilta) asettaa itsensä paremmin areenalle, kun joutuu asettumaan toisen rooliin. Omien näkökantojen muodostuminen on omien kuvitelmien pohjalta luotuja. Ajattelu toisen vinkkelistä laajentaa näkemystä ja toivottavasti parantaa tulkintoja ja ennakointia."
• "Olen ollut samaan aikaan työnohjauksessa, käyttänyt omassa työssäni mm. videointia ja käynyt coaching-opintoja ja harjoitellut niiden käyttöä työssä. Draama on ehdottomasti paras tapa tehdä itsearviointia. Coaching on liian väljä eikä auta ihmistä välttämättä näkemään itseään. Ryhmätyönohjaus on enemmän myös muita kuin itseä kasvattavaa. Siellä tulee helposti tunne, että itsellä on asiat ihan hyvin. Videointia ei uskalleta tiiminä arvioida. Se on liian raju eikä siitä saa palautetta, joka palvelisi tosissaan itseä."
• "Oma osallistuminen, ”oma case” oli hyvin erilaista muihin koulutuksiin verrattuna."

Espoon kaupungilla hankkeesta vastasi henkilöstön kehittämispäällikkö Hanna Saaristo ja Novetoksessa psykodraamaohjaaja Eeva Pitkänen.

Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. Lisää hankkeesta TSR:n raportissa: https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=114411