Johtajan kyky kohdella itseään myötätuntoisesti vaikuttaa merkittävästi hänen tehokkuuteensa, hyvinvointiinsa ja kykyynsä johtaa muita. Kyse on taidosta tunnistaa omat inhimilliset rajoitteensa ilman ankaraa itsekritiikkiä, mikä mahdollistaa parempien päätösten tekemisen ja aidomman läsnäolon. Tutkimusten mukaan itsensä armollisesti kohtaavat johtajat ovat resilientimpiä, tekevät harkitumpia päätöksiä ja luovat positiivisempia työympäristöjä.
Nykyajan johtajat kohtaavat ennennäkemättömiä paineita ja vaatimuksia. Jatkuvat muutokset, epävarmuus ja kasvavat odotukset luovat stressiä, joka voi johtaa uupumukseen. Itsemyötätunto toimii tehokkaana vastalääkkeenä näille haasteille.
Itsemyötätunto johtamiskontekstissa tarkoittaa kykyä hyväksyä epätäydellisyys osana johtajuutta ja kohdella itseään armollisesti myös virhetilanteissa. Se ei tarkoita vaatimustason laskemista, vaan realistisempaa suhtautumista omiin kykyihin ja rajoituksiin.
Psykologiset tutkimukset osoittavat, että itsemyötätuntoiset henkilöt palautuvat nopeammin vastoinkäymisistä. Johtajilla tämä näkyy parempana stressinsietokykynä ja kykynä säilyttää selkeä ajattelu vaativissakin tilanteissa. Myös kriisitilanteissa päätöksentekokyky säilyy paremmin, kun johtaja ei kuluta energiaansa liialliseen itsekritiikkiin.
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että itsemyötätunto olisi vain pehmeää itsensä hemmottelua tai egoismia. Todellisuudessa itsemyötätunto ja itsekkyys ovat täysin eri asioita.
Itsekäs johtaja asettaa omat tarpeensa muiden edelle ja toimii usein lyhytnäköisesti. Itsemyötätuntoinen johtaja puolestaan tunnistaa oman jaksamisensa rajat, mutta tekee tämän juuri siksi, että pystyisi palvelemaan organisaatiota paremmin pitkällä aikavälillä.
Psykologiset tutkimukset osoittavat mielenkiintoisen yhteyden: mitä enemmän osoitamme aitoa myötätuntoa itseämme kohtaan, sitä paremmin pystymme käsittelemään myös muiden tunteita ja tarpeita. Itsemyötätunto ei siis vähennä empatiaa muita kohtaan, vaan päinvastoin vahvistaa sitä ja lisää johtajan tunnetaitoja.
Kiireinen johtaja hyötyy erityisesti lyhyistä ja tehokkaista harjoituksista, jotka on helppo sisällyttää arkirutiineihin. Tässä muutamia käytännönläheisiä tekniikoita:
Erityisen hyödyllisiä ovat harjoitukset, jotka auttavat käsittelemään epäonnistumisia. Tietoinen epätäydellisyyden hyväksyminen on taito, joka vahvistaa johtajan kykyä toimia paineen alla. Vaikeiden tilanteiden kohtaaminen ajatuksella "tämä on osa yhteistä ihmisyyttä" auttaa säilyttämään perspektiivin.
Painetilanteissa tehdyt päätökset ovat usein johtajan työn haastavimpia hetkiä. Itsemyötätunto parantaa päätöksentekokykyä useilla tavoilla.
Ensinnäkin, itsemyötätuntoinen johtaja pystyy myöntämään virheensä nopeammin ja oppimaan niistä. Tämä johtaa parempaan arviointikykyyn, sillä energiaa ei kulu virheiden piilotteluun tai puolusteluun. Kyky käsitellä epäonnistumisia rakentavasti on ratkaisevan tärkeää innovaatiolle ja kehittymiselle.
Toiseksi, itsemyötätunto vähentää stressihormonien määrää, mikä pitää aivojen etuotsalohkon toimintakykyisenä. Tämä aivoalue vastaa juuri harkitusta päätöksenteosta, suunnittelusta ja impulssien hallinnasta – kaikki oleellisia taitoja viisaassa johtamisessa.
On yleinen harhaluulo, että kova johtaja saavuttaa parhaat tulokset. Tutkimukset kuitenkin viittaavat päinvastaiseen: itsemyötätuntoiset johtajat luovat usein kestävämpää menestystä.
Organisaatiotutkimukset osoittavat, että työyhteisöt, joissa vallitsee psykologinen turvallisuus, ovat innovatiivisempia ja tuottavampia. Itsemyötätuntoinen johtaja luo omalla esimerkillään kulttuuria, jossa virheistä opitaan eikä niistä rangaista.
Pitkällä aikavälillä itsemyötätuntoinen johtamistapa näkyy parempana henkilöstön sitoutumisena, vähäisempänä vaihtuvuutena ja korkeampana työhyvinvointina, mikä kaikki heijastuu organisaation tuloksellisuuteen.
Organisaatiot voivat merkittävästi edistää johtajiensa kykyä itsemyötätuntoon luomalla sitä tukevaa kulttuuria ja käytäntöjä:
Me Novetoksella näemme, että organisaation tuki tunnetaitojen kehittämisessä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa johtajat kohtaavat jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta.
Itsemyötätuntoisen johtajuuden rakentaminen on matka, joka alkaa itsetuntemuksesta ja sisältää sekä ajattelun että toiminnan tietoista muutosta. Keskeistä on ymmärtää, että kyseessä on taito, jota voi harjoitella.
Käytännön toimintasuunnitelma voi sisältää:
Novetoksen johtamisvalmennuksissa olemme nähneet, että pienetkin muutokset johtajan suhtautumisessa itseensä voivat käynnistää merkittäviä positiivisia muutoksia koko organisaatiossa. Itseään arvostavasti kohteleva johtaja luo ympärilleen työyhteisöä, jossa jokainen voi kukoistaa.