Elämme jatkuvan uudistumisen aikaa. Vaatimuksia ja mahdollisuuksia on paljon. Kaiken runsauden keskellä tarvitsemme laadukasta tavoitteen asetantaa, joka auttaa yksilöitä, tiimejä ja organisaatioita keskittymään olennaiseen ja saamaan aikaan konkreetteja tuloksia tässä jaetussa suunnassa. Bonuksena selkeät, realistiset tavoitteet tukevat työntekijöiden merkityksellisyyden kokemista ja auttavat (työ)elämän tasapainon löytämisessä. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka realistisia tavoitteita määritellään, mitä virheitä kannattaa välttää ja miten seurata ja arvioida tavoitteiden saavuttamista.
Realististen tavoitteiden määrittely alkaa selkeiden prioriteettien valinnalla. Rajaamme laajasta mahdollisuuksien maailmasta, mihin keskitymme ja mitä rajaamme tietoisesti pois. On hyvä eriyttää keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet (visio, skenaariot) lyhyen aikavälin tavoitteista. Näistä jälkimmäiset voivat ja tulisivat olla tarkasti määriteltyjä, mitattavissa olevia, saavutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti sidottuja (SMART-periaate). Pitkän aikavälin tavoitteissa pyritään toki samaan, mutta niin, että meillä tulee olla valppaus tarkentaa ja muuttaa niitä sitä mukaa, kun tietomme tulevaisuudesta tarkentuu.
On myös tärkeää ottaa huomioon resurssit ja rajoitukset. Mieti mahdollisimman realistisesti, mitä resursseja sinulla on käytettävissäsi ja kuinka paljon aikaa ja energiaa voit käyttää tavoitteiden saavuttamiseen. Usein olemme turhan optimistisia aikataulujen suhteen. Elämä tuo yllätyksiä, useimmiten tekemistä hidastavaan suuntaan. Kertyneen datan ja kokemuksen pohjalta voimme luoda korjauskertoimen arvioomme. Datan puuttuessa käytetään usein esimerkiksi 30% sääntöä tai vastaavaa menetelmää. Tavoitteena on siis välttää liian kunnianhimoisia tai epärealistisia tavoitteita, jotka voivat johtaa epäonnistumisen kierteeseen. Tuloksena pitäisi selkeä suunnitelma ja aikataulu, jonka perusteella jokainen tietää mitä häneltä odotetaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Hyvin harva, jos mikään, tehtävä on toimintaympäristöstä riippumaton. Kannattaa siis keskustella tavoitteista sidosryhmien, erityisesti esihenkilön tai tiimin kanssa. Yhteistyö ja avoin kommunikaatio auttavat varmistamaan, että tavoitteet ovat linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Tämä lisää myös sitoutumista ja motivaatiota tavoitteiden saavuttamiseen ja sitä kautta koko organisaation suorituskykyä.
Tavoitteiden tarkoitus on aikaansaada toimintaa ja tuloksia. Varsinainen työ alkaa siis tässä vaiheessa. Hyvät tavoitteet mahdollistavat etenemisen täsmällisen seuraamisen ja jatkuvan parantamisen. Tähän on olemassa useita erilaisia työkaluja ja menetelmiä. Oma suosikkimme on reflektiotyökalu, joka mahdollistaa paitsi edistymisen tukemisen myös systemaattisen oppimisen, joka taas mahdollistaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn, huippuuden saavuttamisen.
Lopuksi, muista myös juhlia saavutettuja tuloksia. Usein tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyy paljon odotuksia ja toiveita, hikeä ja kyyneleitä. Täydellistä onnistumista on vaikea, ellei jopa mahdoton saavuttaa. Myöskin täydelliset epäonnistumiset ovat harvinaisia. Juhlia voi saavuttamista, kehittymistä, oppimista, yrittämistä... Aina on siis syytä juhlaan.