Voitto vai yhteinen hyvä – vai molemmat?

”Yrityksen olemassaolon oikeutus on voiton maksimointi.” Tätä mantraa toistettiin vielä muutama vuosi sitten. Se on eltaantunut mantra, menneisyyden haamu, joka vieläkin putkahtaa ajoittain esille, eniten liike-elämää tuntemattomien suusta.

Minulle tuli tarve kirjoittaa tästä, koska viime viikolla tapasin eri tilanteissa kolme huippumenestyvää yrittäjää. Jokainen heistä sanoi suunnilleen saman: ”Me emme tee tätä raha edellä.” ”Tärkeintä meille ei ole taloudellinen menestys.” ”Raha ei loppuviimeksi kiinnosta meitä.”

Jokainen kuvasi kutsumuksekseen tehdä jotain, jonka tuloksena Suomi tai maailma olisi parempi. Jokaisella oli rohkea ja uskottava kasvutavoite. Jokaisen yritys oli taloudellisesti kannattava, jopa erittäin kannattava. Kyynikko sanoisi, että ”no, se nyt on sellaista puhetta, jota pidetään, kun halutaan tehdä vaikutus”. Minun tulkintani on, että yrittäjät ovat päättäväisen tosissaan, miettineet missionsa moneen kertaan.

Tämä sama viesti välitettiin innostavasta tuoreesta Slush China 2015 -tapahtumasta. Raportit kertovat, että kiinalaiset startup-yrittäjät haluavat ennen kaikkea parantaa maailmaa. He haluavat tehdä jotain, jolla on merkitystä.

Raha ei ole paha, se on yrityselämän elinehto. Toisaalta raha ei ole kaikki: jos työtä tehdään vain rahan takia, olemme hyllyvällä suolla.

Sydäntä särkee käyttää varoittavana esimerkkinä Volkswagenia, tätä hienoa brändiä ja minunkin ensimmäisen sympaattisen autoni merkkiä. Dramaattinen kämmi kävi, kun menestymisen kiima ohitti rehellisyyden, merkityksellisyyden, etiikan ja asiakkaiden edun. Toivottavasti volkkariviestinnän ”olemme pettäneet sinut” -viesti näkyy luvattuina tekoina. Toivottavasti jokainen yritys pysähtyy tarkistamaan etiikkaansa. Etiikka on itsekritiikin ja nöyryyden taidetta.

Yrityksen olemassaolon oikeutus ja eettisyyden happotesti on siinä, mitä yritys tuottaa asiakkailleen ja mitä se jättää jälkipolville.

Hyvän tekeminen näkyy ennen kaikkea normaalissa liiketoiminnassa, päivittäisistä johtamisteoissa, arvoissa, kulttuurissa ja päätöksissä. Lisäksi se voi näkyä siten, että yritys esimerkiksi

• tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua hyväntekeväisyyshankkeisiin,
• osoittaa liikevaihdostaan siivun hyvään tarkoitukseen,
• kohtelee henkilökuntaa reilusti ja arvostavasti,
• toimii niin avoimesti ja läpinäkyvästi kuin laki sallii
• sekä tietenkin, että pitää taloutensa kestävällä pohjalla.

Suomeen on perustettu kymmeniä ns. yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden julkilausuttu kutsumus on hyvän tekeminen. Useat niistä näyttävät pärjäävän hyvin, monien mittarien valossa. Ne näyttävät olevan kasvava trendi. Samalla ne ovat muistutus perinteisille yrityksille siitä, mikä yritystoiminnassa on tärkeintä. Niitä varten on perustettu oma etujärjestö Arvoliitto, joka ”rakentaa eettisesti ja taloudellisesti kestävää yritystoimintaa Suomessa”.

Esimerkkejä hyvään pyrkivistä ja vastuullisuutta korostavista yrityksistä alkaa maailmalla olla tuhansia, kuten suorituskykyisiä sähköautoja valmistava Tesla tai suomalainen lifestyle-yritys Mum’s. Ne ovat innostava haaste kaikille yrityksille ja yhteisöille.

Jokaisen organisaation on yhä uudelleen pysähdyttävä kysymään, ”miksi lopulta olemme olemassa ja miksi teemme, mitä teemme”.