Skip to content

Voittamisen etiikka – miksi joku sortuu dopingiin?

hiihto-1

Johaug ja doping ovat nyt kaikkien huulilla. Urheilussa doping näkyy eniten, mutta jokainen väärinkäytös esimerkiksi työelämässä on versio samasta ongelmasta.

Urheilija haluaa voittaa kultamitalin. Myyjän tavoitteena on voittaa tarjouskilpailu. Tutkija pyrkii saamaan jatkorahoitusta hankkeelleen. Esimies yrittää näyttää hyvältä mahdollisen ylennyksen toivossa.

Tämän kaiken voi tehdä puhtain keinoin tai likaisin.

Olen toiminut suuren osan elämääni urheilun parissa. Jalkapalloerotuomarina olin jatkuvasti tekemisissä pikku vilppien kanssa. Ne kuuluivat taistelun tiimellykseen. Suurimmat vilpit tämän hienon lajin piirissä ovat liittyneet sopupeleihin sekä kansainvälisen liiton skandaaleihin.

Mikä saa urheilijan käyttämään dopingia? Vastauksia on monia.

  • Kärjessä todennäköisesti on hillitön voittamisen halu. Jotkut meistä ovat äärimmäisen voitontahtoisia. Kun ympärillä ovat voittoa janoavat valmentajat, urheilujohtajat ja mediaa seuraava suuri yleisö, kiusaus kyseenalaisiin keinoihin voi olla ylivoimainen.
  • Moni menestystä etsivä urheilija epäilee, että kilpailijat douppaavat. Miksi antaisin heille etumatkaa? Jos muut, niin miksen minäkin?
  • Voittajat kuorivat kerman päältä. He käärivät rahat, saavat kunnian ja ympärilleen selkään taputtelijat. Voittaja saa usein kaiken.

Entä miksi yritysmaailmassa joku sortuu lahjuksiin, vilppiin, väärennyksiin, väärän tiedon levittämiseen tai suoranaiseen valehteluun? Syyt ovat samat kuin urheilussa. Hän haluaa olla menestyjä, ja hänellä pelko siitä, että muut toimivat epäreiluilla pelisäännöillä. Miksen siis minäkin?

Rikollisten yhteydessä puhutaan rikoksen neutraloinnista. Tehdessämme jotain väärää meillä on taipumus esittää oikeutettu syy teollemme. Urheilija katsoo, että pienen vilpin avulla hän tuottaa maalleen kunniaa. Johtaja katsoo pelastavansa kymmeniä työpaikkoja, ja samalla saa mahdollisuuden rahoittaa lasten kalliit urheiluharrastukset.

Jos kiinnijäämisen riski on pieni, kiusaus väärään toimintaan on suuri. Niin valitettavasti näyttää olevan urheilussa ja työelämässä.

Onko meidän mahdollista päästä puhtaaseen urheiluun ja puhtaaseen työelämään?

Mielestäni tähän ei kelpaa mikään muu vastaus kuin kyllä. Me voimme ratkaista urheilun, työelämän ja politiikan moraaliongelmat. Eri asia on, että ratkaiseminen on äärimmäisen vaikeaa. Rima on kuitenkin asetettava korkealle.

Aluksi meidän jokaisen on katsottava peiliin, jokaisen urheilijan, urheilujohtajan, esimiehen, poliitikon ja yrityksen. Minun ja sinun. Alamme toimia oikein ja olla esimerkkejä.

Sitten meidän on opeteltava puhumaan siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Urheilussa muutos alkaa junnutasolta.

Vaikka olen entinen kilpaurheilija, olen osittain menettänyt kiinnostukseni huippu-urheiluun, näiden sotkujen takia. Harmi kyllä. Olen kuullut monien muiden suusta samaa. Jos laaja kiinnostus loppuu, myös rahavirrat kuivuvat.

Hyvät toimintatavat eivät ole vain hyödyllinen optio. Pitkällä aikavälillä ne ovat elinehto.

Jatka lukemista Arvot johtamisen ytimessä -oppaan parissa, jos olet kiinnostunut arvoista myös työelämässä.

slovenija-589588_1920

Tilaa blogimme