Skip to content

Valmentava johtaminen – onko sille edes kunnon vaihtoehtoa?

Ensimmäinen esihenkilöni ja johtajani Mauri Tiilikainen oli valmentaja. Hän otti nuoren alaisen mukaan työreissuilleen ja samalla pohtimaan firman asioita. Hän veti mielellään muita mukaan kaikkeen mitä teki sekä antoi haastavia tehtäviä. Ja luotti.

Hän oli kotoisin Savonlinnasta, puhui sointuvalla bassoäänellä ja ulkoiselta habitukseltaan oli XXXL. Monista nykyjohtajista hän erosi siinä, että hän ei koskaan juossut maratonia eikä pelannut golfia. Sekä siinä, että hän oli loistava pianisti.

Johtaja johtaa ja kasvattaa

Tiilikainen oli uuden ajan johtaja, näkijä ja päätöksentekijä sekä armoitettu organisaattori ja osallistaja. Opin häneltä johtajuutta enemmän kuin seminaareista tai kirjoista, joita sittemmin on tullut kahlatuksi.

”Toimin tässä nyt valmentavana johtajana” -tyyppinen ajatus tuskin edes juolahti hänen mieleensä. Hän vain otti johtamisen tosissaan, katsoi eteenpäin ja johti. Johtajan tehtävä on kasvattaa johtajia, kirjoitin muutama viikko sitten. Tiilikainen kasvatti.

Valmentavan johtamisen käsitettä käytettiin jo viime vuosituhannella sekä akateemisessa keskustelussa että arjessa. Uusi keksintö se ei ole, sen ideoita hyvät johtajat ovat toteuttaneet niin kauan kuin on ollut johtamista.

Persoonaa ja kutsumusta

Minulle valmentava johtaminen kiteytyy muutamaan teemaan:

  1. Otan johtamisen vakavasti, koko persoonaan liittyvänä asiana, kutsumuksena. Valmentava johtaja haluaa johtaa. Johtajuus on kipinää, paloa ja esimerkkiä.
  2. Haluan nähdä ihmisten kasvavan ja kukoistavan. Ihminen on itseohjautuva oppija. ”Mitä kaikkea hänestä on kehittymässä” on kysymys, jonka olen antanut vaivata minua.
  3. Haluan tehdä merkityksellistä työtä ja olla mukana merkitysyhteisössä. Samalla pyrin kunnioittamaan sitä, että jokaisella yksilöllä ovat omat merkitykselliset tavoitteensa.

Tämä kolmen kohdan huoneentaulu on helpommin maalattu kuin koettu. Joskus olen rämpinyt, joskus onnistunut.

Kattavamman paketin Valmentavaan johtamiseen saat lukemalla oppaamme Miten toimit valmentavana esihenkilönä.

Asennetta ja tekoja

Yksittäiset valmennusteot ovat jäävuoren huippu, tulosta elämisen ja työn otteesta.

Arjen työssä valmentava esihenkilö delegoi, motivoi, antaa palautetta, kannustaa, oppii tiiminsä kanssa, antaa tilaa, keskustelee, kuuntelee, kyseenalaistaa, haastaa, luo tavoitteita, auttaa, luottaa.

Johtaminen on muutakin kuin suoranaista valmentamista. On hankalia päätöksiä, miettimistä, numeroiden tutkimista, laskujen hyväksymistä, sälää ja kissanristiäisiä. Tosin silloinkin johtaja valmentaa, epäsuorasti, pelkällä olemisellaan.

Johtamisen neljä kenttää

Johtamisen ulottuvuuksia voi tutkia nelikentän avulla. Pystyviiva kuvaa klassista jakoa asiat-ihmiset. Vaakaviiva on johtamisen ajallinen perspektiivi nykyhetki-tulevaisuus.

valmentava-johtaminen

Nelikenttään syntyy neljä tulokulmaa:

  1. Fokuksena hallinto ja prosessit.
  2. Fokuksena strategia ja pitkän aikavälin suunnitelmat.
  3. Fokuksena ihmisten hyvinvointi ja yhteisön ilmapiiri.
  4. Fokuksena visiot ja valmentaminen.

Jokainen voi valmentaa

Olemme luonnostamme erilaisia ja meillä on erilaiset mukavuusalueet. Arjen työssä on tärkeä oppia liikkumaan jokaisella neljällä kentällä. Managerikin tarvitsee valmentavaa otetta, ja vahva valmentaja kykyä organisoida.

Monissa organisaatioissa kulttuuri suosii hallinto- ja prosessiosaamista. Enää se ei riitä. Maailman muutos edellyttää, että katsomme rohkeasti tulevaisuuteen, luomme strategioita, valmennamme ja saamme väen syttymään liekkeihin.

Jokainen johtaja pääjohtajasta tiimiesihenkilöön voi hyödyntää valmentavan johtamisen ideaa.

Ps. Vuonna 1995 kirjoitin Tiilikaisen elämäkerran Mauri Tiilikainen – Vastuun ja vauhdin mies. Mielestäni se on paras kirjoittamani kirja. Tosin en ole lukenut sitä moneen vuoteen.

Ps 2. Valmentavaa johtajuutta voi opiskella Novetoksen avoimessa Vaikuttava valmentaja –valmennuksessa.

Tilaa blogimme