Robotiikka mullistaa organisaatiot – arvojen ja etiikan merkitys korostuu

10-20 vuoden kuluttua muistelemme aikaa, jolloin useimmat kehityskeskustelut pidettiin kasvokkain ihmiseltä ihmiselle ja jolloin rekryhaastatteluissa kandidaatin edessä istui kolmen hengen raati tekemässä tiukkoja kysymyksiä.

Digitalisaatio ja robotisaatio etenevät monien mielestä ryminällä työelämään. Tosin jotkut arvelevat, että vauhtia on ylikorostettu – asiat ottavat aikansa. Joka tapauksessa: fiksu organisaatio alkaa jo nyt varautua tulevaan.

Tekoälyn tehtäväkenttä laajenee

Ihmiseen verrattuna robotit suoriutuvat monista tehtävistä tehokkaammin, taloudellisemmin ja tarkemmin. Tämä pätee erityisesti tuotantoon, informaation keräämiseen, analytiikkaan, logistiikkaan, laskentaan ja kaikkeen sellaiseen, jossa tähänkin mennessä tekniikalla on ollut suuri rooli.

Roboteille on alettu antaa myös tehtäviä, joihin olemme liittäneet tunteita ja muita inhimillisiä ominaisuuksia. Hyviä esimerkkejä ovat japanilaiset kumppani- ja hoivarobotit. Robotit oppivat lukemaan tunteita kuvaavia ilmeitä ja asettelemaan niihin sopivia sanoja.

Johdon opas parempaan päätöksentekoon -oppaamme tuo uusia näkökulmia. Oppaasta on hyötyä myös silloin, kun pohditte robottien ottamista mukaan päätöksentekon.

Organisaatiot madaltuvat

Viime vuonna EVA julkaisi raportin Robotit töihin, jossa tutkitaan robotiikan vaikutuksia työelämään. Työpaikkoja katoaa, mutta uusia tulee tilalle. Luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativissa tilanteissa tai vaativassa asiantuntijatyössä ihminen on edelleen korvaamaton

Robotiikan tulo madaltaa organisaatioita. Hallinnollisia rakenteita tarvitaan nykyistä vähemmän, ja itseohjautuvien tiimien merkitys kasvaa. Keskijohdossa toimivien esimiesten määrä pienenee, kun robotit kykenevät hoitamaan tehtävien jakoa, suunnittelua, seurantaa ja vaikka laskujen hyväksymistä. Asiantuntijat pääsevät keskittymään luovaan työhön ja myyjät asiakkaiden kohtaamiseen.

Arvot ja valmentajuus korostuvat

Yksi raportin kirjoittajista Taneli Tikka viittaa belgialaisen Frederic Lalouxin (Reinventing Organizations) tutkimuksiin: Robotiikka auttaa luomaan organisaatioita, joissa

• hierarkiat korvataan itsensä johtamisella ja epämuodollisuudella
• toiminta perustuu arvoihin ja ihmisten potentiaalin vapauttamiseen
• arvostetaan motivaatiota, tyytyväisyyttä, itseohjautuvuutta ja tarkoituksen kokemista
• kulttuuri muistuttaa enemmän perhettä kuin isoa konetta.

Nämä organisaatiot pohjautuvat jaettuun arvomaailmaan, jossa ihmiset ovat tärkeämpiä kuin lyhyen aikavälin tulokset.

Tikka korostaa, että kuvatussa uudessa maailmassa johtaminen perustuu valmentajuuteen, vuorovaikutukseen ja mahdollistamiseen, ei kontrolliin. Valmentajuutta puolestaan on vaikea delegoida roboteille. Esimerkiksi MIT:n tutkimustulokset viittaavat siihen, että robottivalmentajaa ei oteta vakavasti. ”Arvostus ja luottamus voivat syntyä vain ihmisten välillä.”

Roboetiikka tekee tuloaan

Vasta viime aikoina on alettu tutkia robotiikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, roboetiikkaa. Eettisiä ohjeistoja on alettu luonnostella, tässä on hyvä esimerkki (Riek & Howart, 2014). Huomiota on kiinnitetty ohjelmoinnin läpinäkyvyyteen, ihmisarvoon, turvallisuuteen ja varsinkin hoitoalalla ihminen-robotti-suhteeseen.

Robotiikka synnyttää väistämättä uusia eettisiä kysymyksiä. Hyvä uutinen on, että etiikkaa ei tarvitse keksiä uudelleen. Parhaassa tapauksessa robotiikan tulo auttaa meitä kysymään, mikä työssä, johtamisessa, ihmisyydessä ja etiikassa on lopulta kaikkein tärkeintä.

Mitä selkeämpi on organisaation arvopohja ja mitä johdonmukaisempaa on sen johtamisen etiikka, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on ottaa paras hyöty tulevaisuuden teknologiasta.