Kilpailuetua hyvällä johtamisella

Uteliaisuus ja halu laajentaa tietämystä eri aloille olivat kipinänä, kun Pentti Martiskaisen innostus johtamisen kehittämiseen virisi. – Ehdin kartuttaa esimies- ja johtamiskokemusta 23 vuotta, pääasiassa kansainvälisen lääketeollisuuden parissa, ennen valmennusuralle siirtymistä. Pyrin työssäni aina löytämään käytännönläheisiä ratkaisuja arjen johtamistilanteisiin.

Pitkälle käytännön kokemukselle Pentti Martiskainen on hakenut tukea koulutuksesta ja tutkimuksesta. – MBA-tutkintoni gradukin käsittelee arkipäivän hyvää johtamista.

– Strategia on kaiken ydin: coaching ja johtoryhmätyöskentely voivat vain tukea strategian mukaista etenemistä. Tärkeintä on, että johtajat ja johtoryhmä ymmärtävät oman roolinsa, sen miten viedä strategiaa eteenpäin; silloin syntyy todennäköisemmin tekemisen ”flow”.

– Strategian toteutumisen kannalta keskeisiä henkilöitä löytyy organisaation monelta tasolta, pitää vain löytää ne kriittiset tekijät. Yleensä johtoryhmä laatii strategian yhdessä toimitusjohtajan kanssa ja silloin coaching on hyvä kohdistaa juuri näihin toimijoihin, tarkentaa Pentti Martiskainen.

Coaching on yksi johtamisen kehittämisen työvälineistä. Menetelmien luova soveltaminen jokaiseen tilanteeseen ja persoonaan on antoisin lähestymistapa: coaching on aina yksilöllistä. Tyypillisesti yksi coaching-prosessi kestää 6-12 kk, jonka aikana valmentaja ja coachattava tapaavat kerran kuussa.

Yksinäisyys ei jalosta johtajaa
– Ajatukseni on, että johtaminen on pohjimmiltaan yksinäinen duuni: kaikki keinot vähentää yksinäisyyttä ovat tarpeen, sillä yksintoimiminen rajoittaa työntekoa ja hyvää johtamista. Olen kokenut, että monelle kovissa muutos- ja tulospaineissa työskentelevälle johtajalle – niin pörssiyrityksessä kuin julkishallinnossa – on tärkeää saada kokenut johtaja keskustelukumppaniksi: haastamaan näkemyksiä ja työstämään uudenlaisiakin ideoita.

– Tärkein johtajan ominaisuus on ihmisten ymmärtäminen ja heidän mukaansa saaminen: vahva näkemyksellisyys siitä mihin olemme menossa sekä kyky kommunikoida se hyvin.

Kohti älykästä johtoryhmätyöskentelyä
– Johtoryhmän työtä ei opetella luokkahuoneissa vaan yhdessä tekemällä. Konsultti on mukana yhtenä jäsenenä ja kehittää työtä sisältä päin. Onnistuneessa prosessissa johtoryhmä huomaa, että nyt ryhmän toiminta on konkreettisesti muuttunut: homma sujuu.

– Johtoryhmien kehityshankkeissa valmentaja on ryhmän työskentelyssä mukana koko ajan. Johtoryhmätyöhön voidaan yhdistää yksilö-coachingia, jossa tehtäviä ja vastuita käydään läpi yksilöllisesti. Olen itse kymmeniä vuosia istunut johtoryhmissä ja se on ilman muuta etu tässä työssä. 

– Palkitsevaa on nähdä hyvä johtaminen organisaation menestystekijänä: siitä seuraa menestystä sisä- ja ulkopuolella. Valmentajan työssä tulee joskus raja vastaan, eikä ulkopuolisena pysty menemään riittävän pitkälle. Organisaation sisältä voisi enemmän saada asioita tapahtumaan, mutta silloin voisi joutua luopumaan sanomisen vapaudesta.

Mistä lisää virtaa
Jos P. Martiskainen ryhtyisi kaupankäyntiin vastapäisellä Hietalahden kirpputorilla, myyntiartikkeli erottuisi joukosta: täältä elämysmatkoja Afrikkaan! – Namibialle sydämeni menettäneenä tarjoaisin mielelläni toisillekin sen erilaisuuden kokemuksen.  

Erilaisen näkökulman ja innostuksen löytämistä on tämä valmentajan työkin. Pentti Martiskainen konsultoi jatkuvasti myös kolmannen sektorin strategiankehityshankkeita, pro bono -periaatteella. Ensi viikolla karttuu valmentajan kokemuspankki taas yhdellä elämyksellä: agendalla on sijoituspankkiirien koulutusta Tunisiassa. – Jos ei suurta seikkailua löydy, pienikin käy, Pentti Martiskainen virnistää.

Katja Multanen
Kuvat: Jakke Nikkarinen