Toimivan työyhteisön ratkaiseva ominaisuus?
Olisi hienoa tietää takuuvarma resepti, jolla saa firman kuin firman nousukiitoon, työntekijät ja asiakkaat tyytyväisiksi sekä omistajat ja rahoittajat rauhallisiksi. Yhtä keinoa ei vielä ole löytynyt, mutta jotakin yhteistä menestyvillä työyhteisöillä on.
Tunnetuimpia pitkäkestoisen menestyksen tutkimuksia on Jim Collinsin työryhmän selvitys siitä, millaista johtamista jatkuva toimialaa parempi onnistuminen edellyttää. Collinsin kirjat ”Hyvästä paras”, ”Pysy parhaana” ja ”Parhaasta pohjalle” nostavat esiin tärkeitä johtamisen periaatteita, joista monet heijastavat johtajan suhtautumista itseensä ja muihin. Collinsin määritelmän mukainen viidennen tason johtaja on päättäväinen mutta luonteeltaan vaatimaton. Organisaatioon tulee valita oikeanlaiset ihmiset, tosiasiat on tunnustettava, samoin se missä yritys voi olla paras, toiminnan on oltava kurinalaista ja tekniikan on palveltava toimintaa eikä päinvastoin.
En tiedä, missä määrin kiistanalaiset johtajat, kuten Steve Jobs, ovat rakentaneet yrityksensä riippuvaiseksi itsestään. Applella todennäköisesti Collinsin tunnistamat menestyskriteerit ovat kunnossa, mutta kykenikö Jobs luomaan niin vahvan kulttuurin, että se jatkuu vielä hänen kuolemansa jälkeen? Millainen Apple on työyhteisönä viiden vuoden kuluttua?
Filosofian tohtori, professori Marja-Liisa Manka vastaanotti 18.11. Vuoden yhteiskuntatieteilijän palkinnon, perusteluna työhyvinvoinnin edistäminen Suomessa. Manka puhuu ja kirjoittaa paljon työn ilosta. Hänen reseptinään ovat hyvä johtaminen, yhteisöllisyys, joustava toimintatapa ja työn hallinta, jotka saavat työntekijät hyvälle mielelle. Mankan mukaan se, mihin huomio kiinnittyy, valtaa mielen. Siksi työpaikoilla kannattaa kaikkien pohtia, mikä lisäisi työniloa.
Mistä löytyvät tarvittava kurinalaisuus ja työnilo, jos ankeaksi ja rasittavaksi koettu työ johtaa sairaspoissaolojen kasvuun ja aikaiselle eläkkeelle siirtymiseen? Onko ratkaisuna kokeilla yhä uudelleen ja uskoa siihen, että tulosta tulee?
Työn ilo on lopulta aika vaativa asia: ehkei ihan haudanvakava, muttei myöskään pilipalipuhetta. Jos iloitsemme jostakin, niin hyvin useiden asioiden tulee olla samaan aikaan kunnossa. Työn ilo ei onnistu työnantajan tarjomilla ilmaisilla kahveilla ja kuntosalikorteilla, jos työnjako on epäselvä ja prosessit tökkivät. Uskon että ilo on vapautunutta silloin, kun ihminen voi luottaa siihen, että tavalliset asiat sujuvat ja tulevaisuuden tavoitteet ovat selkeät. Työn ilo on seurausta siitä, että on jo tehty viisaita päätöksiä ja viety ne käytäntöön antaen ihmisille lupa myös omaehtoisesti kehittää niitä edelleen.
Siksi ei pidä pyrkiä saamaan aikaan työniloa, vaan tekemään oikeat asiat oikein. Ja kieltämättä on tarpeen muistaa Mauno Koiviston ajatus työn rytmityksestä: tunti työtä ja tunti torvisoittoa!
Teksti: Petri Lehtipuu | Kuva: Jakke Nikkarinen