Luovuutta, luovuutta!

Miten luonnehdit lyhyesti johtamista? Näetkö sen järjestelmällisenä, monitahoisena päätöksenteko- ja toteutussysteeminä vai ihmisiin vaikuttamisena? Onko johtaminen managementin ja leadershipin summa vai tarvitaanko siihen muitakin osatekijöitä? Onko onnistunut johtaminen ensisijaisesti kiinni ihmisistä vai prosesseista? Jaamme helposti asioita joko-tai-akselille.

Greg O’Shea on tutkinut väitöskirjatyössään johtamisen ulottuvuuksia järjestyksen ja kaaoksen näkökulmasta ja kuvaa käsitteellä chaordic tilaa, jossa molemmat ulottuvuudet ovat samanaikaisesti läsnä. Parhaimmillaan organisaation toiminta sisältää elementtejä, jotka ruokkivat oivalluksia ja kyseenalaistavat nykytilaa – ja samanaikaisesti myös tekijöitä, joiden avulla järjestelmällisesti hoidetaan rutiiniasiat ja kehittämisprojektit. Ajatus tuntuu helpottavalta niistä, jotka eivät halua sulkea toista näkökulmaa pois. Mutta se ei vielä kerro, millaiseen tilaan juuri meidän organisaatiomme tulisi tähdätä.

Keskimäärin suomalaisia voidaan pitää maailman kansakuntien joukossa asiallisina, luotettavina ja ahkerina työntekijöinä. Maan nykyinen hallitus on ottanut asiakseen tukea myös luovuutta, innovaatioita ja verkostoitumista. Nämä eivät synny virkamiespäätösten seurauksina, joten tarjolla on luovan talouden kehittämishankkeita, kansallista innovaatiostrategiaa, palveluinnovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden tukemista. Mitä siis lopulta tuetaan julkisin varoin ja mitä varsinaisesti tapahtuu työpaikoilla – siellä, missä itsekin toimit? Mitä ilmeisimmin julkisen vallan toimenpiteillä voidaan tuottaa tutkimustietoa ja nostaa esiin hyviä esimerkkejä, mutta vastuu tuloksista on aina organisaation johdolla.

Johdon riskinä on, että luotetaan niihin malleihin, joiden varassa on aina ennenkin menestytty. Tuttujen toimintaperiaatteiden varaan rakentuu organisaation kulttuuri, jota on vaikea muuttaa nopeasti. Pahimmillaan lisätään kierroksia vauhtisokeina, vaikka edessä on shikaani tai ilmiselvä este. Ulkopuolinen näkemys ja tilanteen kyseenalaistaminen auttaa usein, oli kysymys hallituksen jäsenestä tai muusta luotettavasta sparraajasta. Luovat menetelmät voivat yksinkertaisimmillaan olla tilanteiden fasilitointia, mutta niihin voi sisältyä myös tavanomaisesta poikkeavia tekniikoita, kuten taiteen ja rooliharjoitusten käyttämistä.

Luovuuden suurin este on rohkeuden puute. Laatujohtamisen guru W. Edwards Deming korosti eräänä 14 teesistään ”Drive out fear – poista pelko!”. Jos haluat työyhteisösi jäsenten olevan innovatiivisia ja luovia, varmista ettei heidän tarvitse pelätä ideoiden esiin tuomista – tai mitään muutakaan.

Petri Lehtipuu
toimitusjohtaja

Kuva: Juha Reunanen