Johtajan kunnioittava asenne rakentaa hyvää tulevaisuutta
Filosofi-valmentaja Esa Saarinen puhuu avoimesta, elämää kunnioittavasta ja innostavasta johtajuudesta. Työn ilmapiirissä kaivataan entistä enemmän myös ihmisen arvostamista. Asenne näkyy työpäivän aamuna jo siitä, millaisen katseen annan kollegalleni: latistaako vai nostaako se esiin hänen parastaan.
Johtajan haaste on kyvyssä hahmottaa yrityksen toimintaa kahtia jakautuneessa kentässä: sekä koneistollis-esineellisesti että inhimillisesti, arvioi Esa Saarinen johtamisen ajankuvaa.
– Elämme yhtäältä ahneuden ja lyhytnäköiseen voittoon tähtäävää aikaa. Toisaalta ihmiset nousevat koko ajan korostetummin tuloksenteon keskiöön. Siksi tarvitaan radikaalisti humaanimpaa johtajuutta ja ymmärrystä siitä, mikä ihmisiä sytyttää ja johdattaa parhaimpaansa.
Koska aikamme ei suosi humaanisuutta, filosofi haluaa aktivoida sitä johtajan henkilökohtaisena ominaisuutena: – Johtajan tulee kehittää itseään ihmisenä ja kasvaa ammattilaisena sydämestään käsin. Omat arvot ovat ohjaavia periaatteita sille, mitä voidaan pitää suotavana ja tavoiteltavana kun tulevaisuutta rakennetaan.
Esa Saariselle on tärkeää toimia kestävällä tavalla arvomaailmasta ja laajemmista näkemyksistä käsin, ei vain luvuista, numeroista ja koneistosta käsin. – Parhaat tulokset syntyvät, kun ihmiset antavat parastaan. Tämä edellyttää, että ihmisiä arvostetaan ihmisinä eikä vain suorituskoneina. Kun tulosta syntyy, ei useinkaan muisteta mistä henkisestä perustasta se syntyi. Katse tarttuu tulokseen näkemättä näkymättömiä. Mutta kaiken takana on innostus, ilmapiiri ja arvot – ne lukemattomat hienovaraiset syväinhimillisyydet, joita mekaaninen tarkastelu ei tavoita.
Mahdollisuuksien avaruus
Tulevaisuuden johtajalta vaaditaan avoimuutta, uusiutumiskykyä, reagointikykyä ja luovuutta. – Jokin asia voidaan tehdä toisin kuin tähän asti on tehty. Tulee olla avoin myös sille, että tähän asti toimiva ja arvokkaaksi koettu voidaan testata ja uudistaa.
- Avoin mieli on vipuvarsi muutokseen. Se tarjoaa herkkyyttä kuulla ja havaita vihjeitä muuttuvasta ympäristöstä. Avoimuus on armoton arvo, sanoo Esa Saarinen: – Se ei jätä tilaa selityksille. Et voi näytellä avointa. Avoimuus on myös kykyä synnyttää jatkokysymyksiä: miten innostua elämässä, minkä avoimuus avaa? Avoin mieli sallii ajatuksia, jotka häiritsevät kontrollikiihkoa ja sotkevat asioiden hallittavuutta.
Tällaista johtajuutta kuvaa myös, että asiat lähtevät värähtelyinä liikkeelle ajattelun ja energian aaltoina. Vertauskuvana kapellimestari on se, joka saa aikaiseksi orkesterin soinnin. – Se mitä ihmiset lukevat johtajan avoimuudesta ja inhimillisestä arvostettavuudesta, näkyy alitajunnan vaikutteina, positiivisina viitepisteinä ylöspäin.
Uskooko johtaja itse mahdollisuuksien avaruuteen ja saako hän rohkaistua ihmiset uskomaan siihen, että elämä voi olla enemmän kuin se on nyt? Tämä edellyttää henkisiä ponnistuksia ja halua haastaa itsensä ihmisenä.
Pihtaamisen kostonkierre
Kun puhutaan työyhteisö- ja alaistaidoista, ajetaan takaa tärkeää asiaa. – On tärkeää nähdä yhteisvaikutukset, jotka syntyvät ihmisten kesken ilman että kukaan niitä haluaa. Jokainen osallistuu työympäristön tuottamiseen, silloinkin kun se on jähmeä, latistava tai kuristava.
Esa Saarinen käyttää tässä yhteydessä ilmeikästä termiä ”pihtaamisen kostonkierre”. – Kukin pihtaa toisiltaan sitä vahvistamista, joka veisi heitä eteenpäin. ”Kun ei muut, en minäkään”.
– Minkä suunnan alitajunnan tasolla välitämme? Kykeneekö syvin minämme antamaan parastaan, varsinkin jos toiset tuntuvat hanaavan vastaan. Aamulla töihin tullessa jo ensimmäinen katse hississä kertoo, nostetaanko sinua positiiviseen ylärekisteriin vai latistetaanko sinua. Silloin kun emme rohkaise toisiamme parhaaseen, juutumme vaatimattomaan.
Työyhteisössä olemme riippuvaisia toisistamme. Tarvitsemme toisiamme ja siksi tarvitsemme myös keskinäistä kunnioitusta. Työssäkin tulee kiinnittää huomiota siihen, mikä on ihmisten suhteiden laatu toisiinsa nähden. – Ihmisen kokemus omasta todellisuudesta voi näivettyä niin, ettei hän näe omien tekojensa arvoa, omaakaan arvoa, kun arkiset kokemukset työntävät hänet latistuksen mankeliin.
Ihminen on luovimmillaan sellaisten ihmisten lähellä, jotka huokuvat hyväksyvää ja kunnioittavaa ilmapiiriä ja erilaisuudellaan rikastuttavat kokemusta mielenkiintoisesta ja merkityksellisestä elämästä.
- Hyvä elämä rakentuu siitä, kun ihminen kokee omilla teoillaan olevan merkitystä. Hän tunnistaa itsessään olevan lupauksen ja potentiaalin ja rakentaa niistä käsin positiivisia kierteitä ylöspäin. Ponnistukset ovat paikallaan, samoin uhraukset, silloin kun ne rakentavat kokonaisuudessa parempaa elämää.
Raisa Lindroos
Kuvat: Jakke Nikkarinen
Esa Saarinen valmentaa suomalaisia rikastuttamaan työelämäänsä seminaareissa, yleisöluennoilla sekä erityisseminaareissa Italian Venetsiassa ja Pafoksella Kyproksella. www.esasaarinen.com