Skip to content

Valmentaja on positiivinen haastaja

Valmentaja voi toimia monenlaisissa rooleissa. Hän voi olla esimerkiksi kannustaja, tukija, tiedon jakaja tai lukkojen avaaja. Erilaisia rooleja tarvitaan.

Minulle erityisen tärkeäksi on tullut haastajan rooli. Ehkä sen vuoksi, että haluan itse tulla haastetuksi ja haastaa myös itseäni. Sekä siksi, että olen saanut valmennettaviltani runsaasti palautetta tyyliin: ”Kiitos Hessu, kun haastoit minut siinä ja siinä asiassa”.

Tavoitteet ratkaisevat

Haastaminen voi koskea monia asioita, toimintaa, käyttäytymistä tai puhetapaa. Sen kohteena voi olla aie, lupaus tai sopimus. Periaatteessa mikä tahansa elämänilmiö voi tarvita sitä, että se tulee ajoittain haastetuksi.

Hyvä haaste voi vahvistaa valmennettavani sitoutumista, osaamista tai vaikka tulevaisuuden suunnitelmia. Haastamisesta on hyötyä kuitenkin vain silloin, kun mielessä ovat tavoitteet, joiden suhteen tarvitaan haastamista.

Jos henkilöllä ei ole tavoitteita, niin mikä tahansa tekeminen ja touhu on oikeaa. Kun henkilöllä on tavoite, esimerkiksi tasapainoista elämää, silloin hänen kaikkia tekemisiään voi haastaa.

Haastajan tehtävä on auttaa

Haastamisen avulla ihminen autetaan tekemään asioita, joiden hän tietää olevan hyväksi itselleen tai muille, mutta joita hän ei saa tehdyksi.

Olen vuosien varrella yrittänyt tunnistaa, milloin haastaminen toimii ja milloin ei. Kaiken lähtökohta on luottamus. On olennaista, että koemme olevamme samalla puolella. Valmennettavani on voitava kokea, että haluan vilpittömästi auttaa häntä.

Hyvää haaste on rohkea ja realistinen. Valmennettava haluaa tarttua siihen ja uskoo sen avulla voivansa saavuttaa jotain, jonka hän kokee arvokkaaksi. Siihen sisältyy kannustus ja rohkaisu, muttei koskaan uhkaus. Sen tulee toimia valmennettavan hyväksi, rohkaista kasvua ja kehitystä sekä johdattaa häntä eteenpäin.

Eri henkilöitä haastetaan eri tavoilla. Joitakin pitää lähestyä tunnustellen ja pienin askelin. Jotkut haluavat saada suoran ja suuren haasteen.

Eri tyyppisiä haasteita

Tarve ja tilanne ratkaisevat, minkä tyyppinen haastaminen on hyödyllistä.

  1. Suoraan haasteeseen voi usein vastata kyllä tai ei. Onko se mahdollista? Aiotko tehdä sen? Oletko valmis? Teetkö sen?
  2. Tutkimishaasteet auttavat katsomaan asiaa syvemmältä. Mitä on ajatuksesi takana? Miksi se on sinulle tärkeää?
  3. Hyväksymishaaste auttaa hyväksymään tai unohtamaan asiat, joille kerta kaikkiaan ei näytä olevan mitään tehtävissä.
  4. Lopettamishaaste koskee tyypillisesti huonon tavan tai tottumuksen lopettamista. Aiotko lopettaa sen? Milloin? Pyydän sinua luopumaan tuon tyyppisistä ajatuksista.
  5. Tekemishaasteessa kysytään henkilön sitoutumista. Mihin mennessä teet sen? Lähetä minulle viesti, kun olet tehnyt sen.

Kysyin usein valmennettavaltani, miten vahvasti hän haluaa tulla haastetuksi. Matkan varrella arviomme, miten kysymykseni ovat toimineet. Haastamisen taitoa voi oppia.

Tilaa blogimme