Vaikeneminen ei ole kultaa – kysyminen on

Onko uudesta työntekijästä alkuun vain haittaa? Onko harjoittelijasta hyötyä missään muussa kuin kopioiden ottamisessa ja kahvinkeitossa?

Olen ollut elämäni aikana useammassa paikassa harjoittelussa ja aloittanut muutamassa uudessa työpaikassa. Lähes aina olen saanut perehdyttäjän tai ohjaajan, jonka kanssa olemme käyneet työtehtäviä läpi. Harjoittelijan roolin lisäksi olen satunnaisesti ollut harjoittelijan ohjaajan roolissa. Molemmissa tapauksissa keskustelut ovat usein olleet yksipuolisia – se, joka on tiennyt enemmän, on ollut äänessä ja määrännyt tahdin.

Harjoittelussani Novetoksessa päätehtäväni on ollut ohjaajani Hessun käänteismentorointi. Käänteismentoroinnin ajatuksena on, että uusi tulokas mentoroi kokenutta tekijää kysymällä ja kyseenalaistamalla, jolloin konkari saa työhönsä uusia näkökulmia. Samalla aktiivinen vuorovaikutus helpottaa uuden työntekijän perehtymistä. Käänteismentoroinnissa mentori ei ole vanha ja viisas, vaan nuori (tai ainakin uusi) ja kyselevä.

Novetoksessa tehtävänäni on tehdä joka viikko kymmenen kysymystä asioista, joita en ymmärrä tai joita ihmettelen. Suurin osa kysymyksistä on sellaisia, joihin ohjaajani osaa vastata heti ja moneen vastaus löytyy joltakin toiselta konkarilta. Kuitenkin pieni osa kysymyksistä on sellaisia, joita yrityksessä kannattaa oikeasti miettiä. Kokeneen työntekijän tehtävä on tunnistaa ja hyödyntää nuo kysymykset.

Minulle käänteismentorointi on ollut hyvä tapa löytää nopeasti paikkani työyhteisössä. Toki se on vaatinut, että kysymyksiäni on arvostettu ja ne on otettu tosissaan. Sovittu kysyjän rooli on ollut vapauttava, koska minun ei ole tarvinnut pelätä kysymysteni seurauksia. Jos kysymyksiä ei olisi erikseen pyydetty, olisin luultavasti vaiennut monesta asiasta. Kysymysten avulla hiljaisesta tarkkailijastakin voi tulla rohkea kyseenalaistaja. Kuitenkin tärkein oppini kysymysten suhteen on, ettei kysyjä voi savolaisittain siirtää vastuuta kuulijalle. Kysymysten kysyjän pitää ottaa vastuu kysymyksistään ja huomioida niiden seuraukset.

Siispä, hyvät työnantajat, älkää laittako harjoittelijaa keittämään kahvia ja kopioimaan. Siinä harvoin kumpikaan osapuoli oppii mitään uutta. Sen sijaan uskaltakaa pyytää kysymyksiä. Kuinka paljon hyödyttekään, kun onnistuneesti perehdytetty työntekijä uskaltaa kysyä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan?

Kirjoittaja: Marjaana Faugel (ent. novetoslainen)