Johtaja, kehitä persoonaasi

Johtajan tärkein työkalu on hänen persoonansa. Vaikka henkilöllä olisi erinomaiset arvosanat oppiaineesta "Johtamisen tekniikka ja keinot", hän pärjää johtajana kehnosti, jos hän ei henkilönä herätä luottamusta. Vastaavasti joku toinen voi menestyä keskinkertaisilla johtajantaidoilla, mikäli hänellä on se jokin, joka saa ihmiset sitoutumaan häneen.

Menneinä vuosikymmeninä oli tapana kuvata hyvää johtajaa tämän luonteenpiirteiden ja joskus jopa ulkonäön avulla. Parhaat johtajat olivat määrätietoisia, jämäköitä, älykkäitä, sanavalmiita, rohkeita ja harkitsevia. He olivat mieluummin rotevia kuin lyhytkasvuisia. Näitä piirteitä vanhoista johtamisteksteistä löytyy kymmeniä, ehkä jopa toiselle sadalla nouseva määrä.

Sittemmin piirreteorioista luovuttiin. Alettiin painottaa, että johtaminen on tekemistä, rakenteiden luomista ja strategista ajattelua. Se on joukkuepeliä enemmän kuin huippuyksilöiden kykyä hurmata kuulijansa. Tämän ajattelun kärkiohjelmana oli management-ajattelun virittäminen huippukuntoon. Nykyorganisaatioilla on käytössään Formula 1 -tasoiset johtamisen instrumentit. Jotain kuitenkin puuttuu.

Mitä on persoona? Mitä on luonne, kun johtamisen sanotaan olevan luonnelaji? Mitä mietimme, kun kaipaamme johtajia, joilla on karaktääriä ja uskottavuutta?

Tärkeintä ei ole, olemmeko introvertteja tai ekstrovertteja. Sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä, tykkäämmekö enemmän ihmisistä kuin asioista. Älykkyyskään ei tutkimusten mukaan ole johtajan onnistumisia ja kaatumisia erotteleva tekijä.

Kyse on enemmänkin siitä, mitä persoonamme heijastaa tai levittää ympäristöönsä. Hollantilainen psykiatri ja johtajuusajattelija Manfred F.R. Kets de Vries on kirjoittanut neuroottisista organisaatioista, johtajia ohjaavista traumoista ja johtajuuden väärinkäyttämisestä. INSEAD-haastattelussaan hän puhuu johtajien pimeästä puolesta, joka estää organisaatioita saavuttamasta oman huippunsa.

Citibank romahti, koska sen narsistiset ja lahjakkaat huippujohtajat käyttivät aivojaan enemmän kasinopeliin kuin arvon tuottamiseen yhteiskunnalle. Samaa johtajien persoonan häiriytymistä Kets de Vries näkee monissa organisaatioissa. Itsearvostuksen puutteesta kärsivät johtajat haluavat ihailua ja erityiskohtelua, ja heiltä puuttuu kyky tuntea myötätuntoa. He saattavat sokaistua valtaansa ja tehdä päätöksiä, jotka lopulta romahduttavat menestyvän yrityksen. Lähitulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu kunnianarvoisan historian omaavalla Volkswagenille.

Kets de Vries huomauttaa, että periaatteessa jokainen johtaja on vaarassa ajautua väärille raiteille. Hyvät johtajat eivät ole eri laatuisia kuin terrorijohtajat. Kyse on aste-erosta, heillä on hyviä ja huonoja ominaisuuksia vain eri suhteessa. Lisäksi moni johtaja on ylisuorittaja, jolla on pysyvä pelko, että hän on feikki ja että hän kärähtää siitä. Vries väittää, että tämä impostor syndrome on jopa melko tavallinen.

Tässä mainittu artikkeli kannattaa lukea, olet sitten johtaja, valmentaja, poliitikko tai johtamisen kehittäjä.

Onneksi persoonaansa ja luonnettaan voi kehittää. Pikakurssia siihen ei ole. Usein on otettava aikaa, nähtävä vaivaa ja astuttava rohkeasti omalle venymisalueelleen, paljaana ja rehellisenä.

1. Ensimmäinen kotiläksy on itsetuntemuksen vahvistaminen. Tällä tarkoitan syvempiä asioita kuin mitä ovat esimerkiksi omien toimintatapojen ymmärtäminen tai oman henkilöbrändin osatekijät. Itsetuntemus lähtee itsensä kohtaamisesta. Yritän tunnistaa, kuka pohjimmiltani olen. Sekä myös: millaisia defenssejä minulla on, sellaisia, jotka laukeavat välittömästi suojaamaan minua, jos keskustelut tangeeraavat sisintäni, sen toiveita ja unelmia tai varsinkin sen arkoja alueita, pelkoja tai pettymyksiä.
2. Itsetuntemus edellyttää pysähtymistä, mikä ei kuulu kiireisen johtajan ydinosaamisiin. Joskus hyvää ensiapua on, kun välillä hiljentää vauhtia ja pitää tilanteiden välillä intervalleja ajatusten kokoamista varten. Hektinen kiire muodostuu vuosien kuluessa sarjaksi addiktiivisia pakkoliikkeitä, jolloin henkilö ei oikeasti ole läsnä missään.
3. Pysähtymiseen on monia tapoja. Minua auttavat esimerkiksi lyhyehköt mutta kiireettömät reflektiiviset aamuhetket, jolloin kirjoitan mietteitäni päiväkirjaan. Myös rauhalliset kävely- tai juoksulenkit tai vaeltaminen Nuuksiossa ovat arkisia ajatusten nollaamisia. Annan ajatusten tulla ja mennä. Joskus pidän vetäytymispäivän, jolloin tutkailen edellisiä kuukausia, kuuntelen vaikka stressitilaani ja luonnostelen henkilökohtaisia visioitani ja tavoitteitani.
4. Pelkkä oma miettiminen ei useinkaan riitä. Olemme sosiaalisia olentoja ja tarvitsemme toisten tarjoamia peilejä, avoimia keskusteluhetkiä luottamuksellisessa ilmapiirissä. Kuuntelemme muiden tarinoita, kerromme omiamme, otamme vastaan kysymyksiä ja näkökulmia. Tätä varten tarvitsemme silloin tällöin mentoria, coachia, työnohjaajaa, terapeuttia tai hyvin rakennettua valmennusohjelmaa pienen porukan kanssa. Kokeneet keskustelukumppanit ovat apu, jota ei voi yliarvioida. Ei ole sankaruutta, että yrittää sinnitellä yksin.

Katselen noita neljää bulletpointtia. Ne ovat totta, kuten ajattelen. Mutta ne ovat vain yksi valokiila siihen, miten yksilö voi antaa tilaa persoonansa kasvulle. Itsetuntemuksen rinnalla tärkeitä sanoja ovat itsetunto, itseluottamus, elämänarvot ja integriteetti eli persoonan eheys. Yleissivistyksen kartuttamistakaan ei pidä vähätellä eikä sitä että tekee vapaaehtoista auttamista.

Ps. Konkreettisia polkuja

Tämä on Novetoksen uudistettujen kotisivujen ensimmäinen blogi. Näiltä sivuilta löytyy vinkkejä siihen, miten voit kehittää itseäsi, ryhmääsi ja johtajuuttasi. Kirjoittamistani kirjoista suosittelen kahta: Kutsumusjohtaja ja uunituore Merkityksen kokemus.

Avoimilla valmennuskursseilla keskustellaan ajan kanssa luonteen ja persoonan merkityksestä. Luova kutsumus -ryhmäcoachingissa etsitään kutsumuksen timanttia, oman toiminnan ydintä. Vaikuttava valmentaja -ohjelmassa uppoudutaan valmentajuuteen ja oman persoonan käyttämiseen johtamisessa. Johtamisen jalanjälki valmennus antaa käytännön virikkeitä ajattelun ja päätöksenteon kehittämiseen.

Entä jos ottaisit juuri nyt pienen pysähtymisen hetken. Mitä haluat elämältä? Mitä haluat jakaa?

Tapio Aaltonen

Novetos Oy 25.09.2015