Nyt tarvitaan kutsumusjohtajia
Väsymys piinaa työelämäämme. Moni organisaatio painii sairauspoissaolojen ja työuupumuksen kanssa. Vanheneva kansakunta tarvitsee työntekijöitä, mutta pelkkä pakko motivoi harvaa lykkäämään odotettuja eläkepäiviä tuonnemmaksi. Ihmiset tarvitsevat työhönsä merkityksellisyyttä. Kohentamisen varaa on myös oman osaamisen ja oman itsen arvostuksessa. Kutsumusjohtajat ovat edellä- ja rinnalla- kulkijoita, jotka auttavat tämän tien löytämisessä.
Työelämä ja työntekijä inhimillisenä olentona on tuttu vastapari, erityisesti muutoksissa. Työn sisältö ja rakenteet palvelevat yleensä työyhteisöä ja ylempiä tahoja. Toiminnan suunnitteluvaiheessa töitä tekevät ihmiset tarpeineen, tahtoineen ja kutsumuksineen jäävät helposti jalkoihin.
- Työn merkityksellisyys on nostettava parrasvaloihin tehokkuuden ja kustannustietoisuuden rinnalle, peräänkuuluttaa Novetoksen valmentaja Eeva Pitkänen.
Merkityksellisyys on energiaa, merkityksettömyys sen haaskausta
Työn merkityksellisyys on nostettava parrasvaloihin tehokkuuden ja kustannustietoisuuden rinnalle. Organisaation tarpeiden ja työntekijöiden inhimillisten odotusten tulee olla tasavertaisia. Ihmisen luontaiselle tehokkuudelle ei ole teoreettista kaavaa.
Työntekijöiden tunne muodon vuoksi tekemisestä on varsinainen energiasyöppö. Tekemättömien töiden hengittäessä niskaan lukemattomat raportit, lomakkeet ja tilastot sekä keskeneräisten ohjelmien kanssa taistelu vievät leijonanosan työajasta. Monet kehityskeskustelut käydään muodon vuoksi ja koetaan turhiksi. Sitä ne ovatkin, jos keskustelu ei ole aitoa. Aito keskustelu on turhan harvinainen vieras palavereissa, joissa monelle läheisempiä tuttuja ovat kännykkä ja läppäri.
Tarvitsemme kehittymisen kierteen
Sekä työelämä että työntekijät tarvitsevat johtajia, jotka tekevät työtään kutsumuksesta, mielenkiinnosta, halusta palvella johtajana. Kutsumusjohtaja on asennejohtaja, joka käynnistää kehittymisen kierteen. Häntä tarvitaan päivittäiseen johtamiseen ja suunnan näyttämiseen, ei niinkään organisaatiolähtöisten toimintatapojen korjaamiseen.
Rohkaisen sekä johtajia että työntekijöitä havaitsemaan oravanpyöränsä ja siirtymään omaan kehittymisen kehäänsä tai ainakin opettelemaan tätä siirtymistä. Moni kaipaa potkua takamukseen: havahdu, tee toisin, opi unelmoimaan ja tekemään sitä mitä parhaiten osaat! Tehtävä ei ole helppo. Rohkeutta ja viisautta on oltava itsellä, jotta niitä voisi antaa toisille.
Oletko johtaja kutsumuksesta?
Kutsumusjohtaminen on ennen kaikkea olemista, ei niinkään aitoja ja keinoja. Paula Kirjavaisen ja Ritva Laakso-Manninen määrittelevät kutsumusjohtajuuden kirjassaan Kestävä uudistuminen (WSOYPro, 2010) seuraavasti:
Kutsumusjohtajuuden keskiössä on johtajan henkilökohtaisen merkityksen kokemus, sen liittyminen yrityksen pitkän aikavälin kokonaisetuun ja hänen tapaansa toteuttaa johtajuutta käyttäytymisessään: mitkä johtajan taidoista korostuvat ja millaisia keinoja hän valitsee sekä miten muu organisaatio hänet kokee.
Johtaminen on kutsumustehtävä siinä kuin mikä tahansa muukin ammatti tai tehtävä. Eräs kutsumusjohtaja kuvailee omaa motivaatiotaan:
Minulle johtaminen sinänsä on palkitsevaa. Koen merkittäväksi, että voin palvella organisaatiota, kehittää jotain uutta, saada ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen ja selviytymään hankalistakin haasteista. Minun ei tarvitse loistaa esimerkiksi asiantuntijana, annan muiden loistaa. Tunnen olevani innostavassa palvelutehtävässä. En tee tätä ensisijaisesti esimerkiksi rahan tai arvostuksen tähden.
Minä, muut ja työ
Kutsumusjohtajuutta voi arvioida ainakin kolmella tasolla, jotka ovat keskenään sopusoinnussa: suhde itseen, suhde muihin ja suhde työhön osana elämän kokonaisuutta:
- Suhteessa itseensä johtaja on löytänyt elämäntehtävänsä. Johtajuus on osa hänen identiteettiään. Hän elää tasapainossa itsensä kanssa.
- Suhteessa muihin kutsumusjohtajasta aistii selvästi arvostamista. Hän ei käytä valtaansa kasvattaakseen omaa asemaansa. Muiden kunnioitus ja arvostus on aina etualalla. Tärkein kontrolliväline on luottamus.
- Suhteessa työhön kutsumusjohtaja näkee laajoja kokonaisuuksia. Hän pyrkii ymmärtämään jättämänsä jalanjäljet. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat läsnä. Työyhteisön merkityksen, tarkoituksen ja arvojen pohtiminen ovat hänen päivittäisiä työkalujaan.
Kutsumuksen toteuttaminen on palkitsevaa
Kutsumuksen etsiminen on henkisen kasvun prosessi. Kutsumuksen löytyminen vaatii pysähtymistä, hautomista, kypsyttelyä ja sitten tietoisia valintoja. Matka aiheuttaa kipua, kasvattaa nöyryyttä, pakottaa anteeksiantoon.
Kutsumuksen löytäminen ja toteuttaminen palkitsee: se tuottaa mielihyvää, onnellisuutta ja rauhaa. Työelämässä tarvitsemme erityisen paljon juuri näitä.
Teksti: Eeva Pitkänen
Kirjoittaja Eeva Pitkänen toimii Novetos Oy:ssä valmentajana.