Teatterin kuninkaan tuoli on tyhjä
– Luovan prosessin johtaminen on tasapainoilua järjestyksen ja kaaoksen sekä älyn ja heittäytymisen välillä, sanoo Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja, ohjaaja Mika Myllyaho. Tasapainoa haetaan kolmessa keskeisessä teatterin johtamisen osa-alueessa: kollektiivisessa johtamisessa, taiteellisessa johtamisessa ja näyttämöllä tapahtuvan toiminnan johtamisessa.
Myllyaholla on johtamistyöstä viidentoista vuoden kokemus. Hänen viimeisimmät näytelmäohjauksensa ovat maineikkaita: Paniikki, Tuntematon sotilas Suomenlinnan näyttämöllä, Kaaos ja Puhdistus.
Luovan prosessin johtamisesta Myllyaho virittää hengästyttävän keskustelun pimeänä marraskuun iltana Työ- ja organisaatiopsykologit ry:n klubi-illan alustuksellaan. Luovien persoonien ja organisaation työtehtävien yhteensovittaminen on työ- ja organisaatiopsykologien keskeistä ammattiosaamista.
Luovan prosessin johtaminen on demokraattista
Ryhmäteatteri on kevyt ja demokraattinen, yhdistysmuotoinen yhteisö. Organisaatio perustuu ”ruotsalaiseen” malliin, jossa asioista keskustellaan kaikki yhdessä. Teatterin hallitukseen kuuluvat niin teatterin näyttelijät ja taiteelliset johtajat kuin siivoojatkin. – Hallitus on yhtä kuin johtaja: hallitus päättää kaikista teatteria koskevista asioista yhdessä, kuvaa Myllyaho.
Teatterin kollektiivisella johtamisella Myllyaho viittaa ajatukseen siitä, että ”teatterin kuninkaan tuoli on tyhjä”, kukaan ei ole teatterissa leimattu johtajaksi. – Kaihdan ajatusta johtajasta, joka asettaa itsensä johtajan paikalle. Olen enemmän kiinnostunut työstä, jota johtaja tekee. Tällaisessa organisaatiomallissa on sekä hyviä että huonoja puolia: kevyt malli mahdollistaa vapauden sanoa asioita avoimesti, toisaalta se hankaloittaa käytännön asioiden hoitoa kuten palkoista päättämistä.
Taiteellisen johtamisen prosessissa Myllyaho näkee itsensä erityisesti esittelijänä ja ohjaajana, joka ensin esittää produktion hallitukselle, sen jälkeen kokoaa taiteellisen työryhmän ja ohjaa sitä kohti ensi-iltaa. – Haasteena on nimenomaan tasapainoilu älyn ja heittäytymisen välillä. Tulee pitää kiinni aikatauluista ja samalla heittäytyä ideoiden vietäväksi ja ohjata luovia ”alaisiaan” oikeaan, suunniteltuun suuntaan.
Pelko estää luovuutta ja kuuman tilan syntymistä
– Pelko on vaikuttavin tekijä, joka estää luovuutta. Taiteelliseen työryhmään kuuluva saattaa jättää luovan työn, oman tehtävänsä tekemättä, koska pelkää. Ohjaajan tehtävänä on kannustaa työryhmän jäseniä pääsemään pelon yli. Edelleen taiteellisen johtajan tehtävä on auttaa tekemään taidetta muiden taiteilijoiden kanssa.
– Koska taiteilijoilla on monesti omat vahvat näkemyksensä asioista, yhteistyö voi olla haastavaa ja aiheuttaa konflikteja. Siksi taiteilijat tekevät mieluusti töitä jo tuntemiensa taiteilijoiden kanssa. Tietävät toistensa taiteen, kuvailee Myllyaho.
– Näyttämöllä tapahtuvan toiminnan johtamisessa on viisi tärkeää elementtiä. Ensimmäisenä: ohjaaja on työnjohtaja, joka sanoo kuinka suunnitelma etenee. Tärkeää on myös luoda vahva luottamus omaan tekemiseen ja muihin teatterin tekijöihin. Ohjaajan tulee synnyttää ilmapiiri, jossa kukin onnistuu olemaan luova ilman pelkoa. Ohjaajan tulee olla rohkea: osata kuunnella, mutta myös säilyttää omat ohjaajan kuvat.
– Rohkeudella tarkoitan oman luovuuden näyttämistä ja seisomista ideoidensa takana, tarkentaa Myllyaho. Viides elementti on läsnäolo tilanteissa: ohjaajalla täytyy olla kyky nähdä kokonaisuus koko ajan muuttuvana, mutta tasapainoisena.
Näyttelijöiden ohjaaminen tarjoaa omat haasteensa näyttämöllä tapahtuvan toiminnan johtamisessa. Taiteellisen johtajan tulee liikkua ammattitaitoisesti kuuman ja kylmän ohjaamisen tiloissa. – Kuuma viittaa avoimuuteen, tunteiden näyttämiseen ja energisyyteen, kylmällä tarkoitetaan tilaa, jossa kaikki ennakkotyöt kuuman mahdollistamiseksi tehdään. Yksi tärkeistä ohjaajan tehtävistä on saada henkilöiden energiataso nousemaan, saada kaikki irti.
Sisältö on työn ydin
- Työ lähtee liikkeelle ajatuksesta työn sisällöstä, ei siitä että tehdään nyt vain jotain. Sisältö on kaiken ydin, Myllyaho korostaa. Onnistuneeseen työn sisältöön päästään ahkeruudella, lukemisella, välittämisellä ja arvostamisella.
– Koska teatterityössä lopputulos ratkaisee työn onnistumisen, produktion aikana ohjaajan tulee olla tietoinen siitä mitä tekee ja millaiset vaikutukset tekemisellä on. Välittömän palautteen työstä ohjaaja saa kuunnellessaan katsojien keskustelua heidän poistuessaan teatterisalista. Kriitikoiden näkemys on yksi muiden joukossa.
Ammattitaitonsa Myllyaho kiteyttää seuraavasti: – Kykenen ajattelemaan jotakin ilmiötä yhteiskunnasta ja synnyttämään siitä jotakin kolmatta, taidetta.
Luovan prosessin johtaminen -klubi-ilta päättyy liki kolmen tunnin intensiivisen keskustelun jälkeen. Eräs osallistuja kiteyttää: – Mitä enemmän kuulee ja oppii luovuudesta, sitä hämmästyneemmäksi tulee. Hämmästyttävää, kyllä – mutta samalla kuitenkin jollainlailla… yleispätevää? Teatterioppeja – rohkeutta, läsnäoloa, luottamusta – soveltamalla voi tehdä hyvää tulosta missä vain työyhteisössä.
Kaisa Husu
Kuvat: Jakke Nikkarinen