Valoisa mieli tekee arjesta juhlan

Markku Laitisen suosikkinimi valmennukselle on ”Vuorovaikutuksen vuosihuolto”. – Autoa huolletaan vuosittain, tietotekniikkaan investoidaan firmoissa asianmukaisesi – mutta treenataanko arkityöhön eniten vaikuttavia taitoja säännöllisesti: panostetaanko kommunikaatiokykyyn?

– Tämä on kahden tien jatkumo: nuorena oli ajatuksia liike-elämästä, toisaalta taiteet ja kulttuuri vetivät puoleensa. Opiskelin teatteria Englannissa, sitten vedin pitkään ilmaisutaidon kursseja aikuisoppilaitoksissa sekä Helsingin Yliopiston eri tiedekunnissa. Luova ilmaisu ja nuorten opponointi tarjosivat haastetta.

– Opetustyön ohessa esiinnyin eri teatterikokoonpanoissa, kotona ja ulkomailla. Heräsin miettimään, miten näistä taidoista olisi hyötyä muussakin työssä. Vuorovaikutustaito on kohtaamistaitoa: sitä tarvitsevat papit, lääkärit, virkamiehet - kaikki. Siirtymisprosessi valmennustehtäviin käynnistyi vuosituhannen vaihteessa, matkan varrella hankin työnohjaajan pätevyyden. Viestintä- ja vuorovaikutusvalmennuksia, työnohjausta ja coachingia Markku Laitinen on tehnyt Novetoksessa vuodesta 2006.

Vuorovaikutus tuottaa tai syö työhyvinvointia
– Viestinnäntutkimusta on tehty vuosikymmenet, henkilöstötutkimuksissa selviää mikä mättää – silti usein asioille ei tehdä mitään. Kun epäkohdat sivuutetaan, kyyninen asenne ottaa vallan. Kyynisyys on pois itseltä ja ympäristöltä, painottaa Laitinen.

– Toivoisin, että jo koulussa panostettaisiin enemmän itseilmaisuun ja kommunikaatiotaitoihin. Kyse on perusihmissuhdetaidoista. Aikuiselämässä voi tulla yllätyksenä, ettei alansa huippuasiantuntijuus riitä kun eteen tulee erilailla ajatteleva henkilö. Kommunikaatiohaasteita kohtaa erityisesti asiantuntija, jolla on esimiesvastuu. Kaksoisroolissa eteen tulevien tilanteiden ja tunteiden käsittely vaatii joustavaa reagointia, jota oppii harjoittelemalla.

– Hyvä kontakti on usein ratkaiseva tiimin tulostavoitteen saavuttamisessa tai asiakasprojektin onnistumisessa. Viestintä ei ole vain esimiesten päänvaiva, vaikka he vaikuttavatkin merkittävästi ilmapiiriin työyhteisön tapaamisissa; viatonta seuraajaa ei ole missään työyhteisössä, ei missään tilanteessa.

Vähän on enemmän kuin ei ollenkaan
– Valmentaessani työyhteisöjä, tyypillisesti organisaatiomuutosten yhteydessä tai TYKY-päivillä, olen huomannut, että osallistujat janoavat uutta virettä vuorovaikutuksen parantamiseen. Motivoituneen porukan kanssa lyhytkin valmennus tuottaa tuloksia: yhteisissä keskusteluissa ratkaisut arjen haasteisiin pulpahtavat esiin.

– Ihmiset ovat saattaneet olla vuosia samassa työyhteisössä, mutta eivät juuri tunne toisiaan.  Pinnan alla voi olla väärinkäsityksiä ja tulkintoja, jotka haittaavat yhteistyötä. Valmennustilanne on samalla kertaa intensiivinen ja rento, rutiineista vapaa. Tällöin on mahdollista tutustua toiseen. Kaikkea ei tarvitse jakaa, mutta miten tulla jotenkin tutuksi – luottamus syntyy tuntemuksesta.

– Kokonaisvaltaisuus on tärkeintä: ihmisellä on valtava ilmaisukapasiteetti, erään tutkimuksen mukaan jopa 10.000 ilmettä. Mikä on minun perusilmeeni, mitä minusta välittyy? Vastuu tilanteista, suhteista, lähtee tiedostamisen kautta, kiteyttää Markku Laitinen.

Valoa tarvitaan
– Oli suhdanteet mitkä hyvänsä, nämä asiat eivät poistu: hyvä yhteistyö on kivijalka, jolle kaikki muu on rakennettu. Vuorovaikutustaitoinen työyhteisö tuottaa tulosta, siitä on jo runsaasti tutkimustuloksia. Dialogia kannattaa siis treenata – paitsi töissä, myös kotona, Laitinen vinkkaa.

Kirkasotsaista? Ilman muuta, ja ihan tosissaan. – Näköalattomuutta vastaan käyn usein valmennustilanteissakin. Valoisa mieli näkee uusia mahdollisuuksia mennä eteenpäin. Jokainen tarvitsee työn lisäksi henkireikiä, Laitiselle itselleen tärkeä sellainen on Novetoksen houseband Boulevard Boys. Hietalahden kirpputorilla raavas basisti myisi kotimaista kukkaishunajaa: – Se on hyvä luonnontuote, mainostaa Markku Laitinen.

Katja Multanen
Kuvat: Jakke Nikkarinen