Isoäidit, äidit ja tyttäret työtovereina
Työntekijöiden tulisi pysyä työelämässä entistä kauemmin ja lykätä eläkkeelle siirtymistään vuosilla eteenpäin. Keskustelu ikäperusteisesta työhyvinvoinnista kiihtyy. Sosiaalipsykologi Pirjo Ahonen käsitteli pro gradu -työssään kokemuksia ja käsityksiä eri-ikäisyydestä sairaala-maailman työyhteisössä.
Painottuuko ikäperusteinen työhyvinvointi vanhimpiin?
– Sairaalamaailmassa työntekijöiden ikä on otettu huomioon muun muassa työvuorojen ja työtehtävien suunnittelussa. Vanhemmille työntekijöille annetaan esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa yövuorojensa määrään. Fyysisesti raskaimmat työtehtävät ja yövalvomiset pyritään ohjaamaan nuoremmille henkilökunnan jäsenille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että nuorten työ muuttuu raskaammaksi.
– Nuorille ikäperusteinen työhyvinvointi merkitsee tasavertaisuutta työyhteisössä. Nuorien mukaan hoitoalan laaja ikähaitari näkyy erityisesti keskustelukulttuurissa. Nuorten mielipiteitä kyllä kysytään, mutta heille jää tunne, että heitä ei kuitenkaan kuulla. Nuorten uudet ajatukset kantavat harvoin hedelmää, kun heidän mielipiteidensä tukena ei ole mittavaa työkokemusta. Heidän kertomuksissaan toistuivat hieman turhautuneet kokemukset vanhojen työtapojen opettelusta. Työyhteisön on vaikea luopua omista tutuista toimintamalleistaan.
Mikä merkitys eri-ikäisyydellä on työyhteisölle?
- Eri sukupolven edustajat tuovat rikkautta työyhteisöön. Perusvire eri ikäluokkien välillä on positiivinen, vaikka sukupolvet eivät välillä ymmärrä toisiaan. Nuoret tuovat työyhteisöön elämäniloa. He jakavat elämän iloja ja suruja, kertovat dynaamisesta elämästään ja tuovat siten dynaamisuutta työyhteisöön. Vanhemmat hoitajat kertoivat, että työskentely omien lastenlasten ikäisten kanssa on hauskaa. Samoja asioita kuulee molempien suusta, rooli työpaikalla vain on eri. Töissä on tasavertainen, kotona ollaan aivan eri roolissa.
Miten tyytyväisiä haastateltavasi olivat esimiestyöhön?
- Esimiesten pyrkimys kohdella alaisiaan tasapuolisesti välittyy myös työntekijöiden haastatteluista. Nuorten mainitsema ikäsidonnainen keskustelukulttuuri asettaa esimiehille viestinnällisen haasteen. Pidemmän työuran omaavat ovat sisäistäneet alan terminologian ja kielipelin. Uudelle työntekijälle ammattisanasto ja – ilmaisut eivät välttämättä ole käyneet tutuiksi.
Hoitoalalle on tullut iäkkäämpinä uusia työntekijöitä, joten kokemusikä ei ole pelkästään ikäperusteinen. Iästä on potilastyöskentelyssä usein hyötyä. Vanhempi ihminen voi saada nuorta helpommin potilaaseen luottamuksellisen suhteen. Nuoren haaste on voittaa potilaan luottamus ammattitaidollaan.
- Työntekijät kaipaavat esimiehiltään henkilökohtaista, yksilöllistä johtamista. Heille on tärkeää, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia oman työn suunnitteluun. Esimerkiksi osa kuusikymppisistä haluaa tehdä yötyötä ja osa ei.
Mihin pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota?
- Hoitoalalla ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota hiljaisen tiedon siirtämiseen seuraavalle sukupuolelle. Tieto siirtyy työntekijöiden kanssa eläkkeelle.
Määräaikaiset pätkätyöt vaikeuttavat nuorten sitouttamista. Erityisesti vanhemmat työntekijät turhautuvat jatkuvasti kouluttamaan uusia ihmisiä samoissa asioissa.
Arvokas tieto jää sanomatta ja jakamatta. Pelkästään toiminnan kannalta pakollinen tieto jaetaan. Rautainen kokemusperäinen tieto, jota ei löydy kirjoista eikä kansista, unohtuu ja hukkuu.
Teksti: Eeva Pitkänen
VTM Pirjo Ahonen on toiminut valmentajana vuodesta 1998. Jatko-opintojen Pro gradu: Isoäidit, äidit ja tyttäret työtovereina - Sairaalaosaston henkilökunnan ja heidän esimiesten kokemuksia ja käsityksiä eri-ikäisyydestä työyhteisössä (Helsingin yliopisto 2008). Pro gradu oli osa OWL-hanketta (Older Workers´ Life). Novetoksen tutkimusjohtaja Eeva Pitkänen toimi Pro gradu -työn ohjaajana.