Johtamiseen rohkeutta ja luottamusta jazz-yhtyeen opein

”Improvisointi ei ole kokeilua eikä se toteudu tyhjästä. Se on tiedon ja osaamisen uudelleen muokkaamista sekä yllättävässä että suunnitellussa kontekstissa. Jazzin soittamisen tavoitteena on löytää uutta tutuiltakin ajoreiteiltä.”

Sibelius-Akateman jazz-musiikin osaston johtaja ja lehtori Jari Perkiömäki: Jazz-yhtye johtamisen metaforana -  milloin ensimmäistä kertaa törmäsit käsitteeseen ja miksi kiinnostuit siitä?
- Jo 90-luvun lopulla tapasin jazz-muusikoita maailmalla, jotka kouluttivat yrityksissä improvisoivan johtamisotteen vuorovaikutuksen teemoja sekä puhuivat jazz-yhtyeestä johtamisen metaforana. Organisaatiotieteiden puolella ja kansainvälisissä johtamisenalan konferensseissa USA:ssa aihe on ollut esillä jo yli 10 vuoden ajan

- Oma yli 20 vuoden muusikkoura sekä työura johtotehtävissä ovat luoneet pohjan aiheen tarkastelulle. Metaforan konkretisoiminen myös jazzia vähemmän tunteville ja samalla jazzin avaaminen uusille yleisöille ovat tuoneet kipinää Improvisoiva Organisaatio –menetelmän kehittämiselle. Matkan varrella olen tutustunut Suomessa henkilöihin, jotka ovat kiinnostuneita improvisaatiosta johtamisessa ja organisaatiossa. Olin lokakuussa vierailevana luennoitsijana - bändin kanssa - Helsingin kauppakorkeakoulussa, jonka professori Risto Tainio on erittäin kiinnostunut aiheesta tutkimuskohteena. HKKK:ssa kriisijohtamisesta väitellyt Taisto Kangas toimi aloitteentekijänä yhteiselle artikkelillemme, jossa provosoimme tiedeyhteisöä ajattelemaan aihetta.

Perinteisessä ajattelussa improvisointiin mieltyy helposti kielteisiä mielikuvia, kun ajatellaan toimivaa organisaatiota. Miten käsittelet työpajoissasi näitä ajatuksia?
- Menetelmän keskeinen idea on käyttää jazz-yhtyettä asioiden visualisoinnissa ja oivalluksia tuottavana keinona. Soittajien työskentelyn avaaminen tuo vuorovaikutuksen merkityksen esille. Olennaista on tuoda esille, kuinka tärkeää avoin ja luottamuksellinen toiminta on. Demonstraatiot nostavat esiin mahdollisia esteitä tai lukkoja. Voidaanko luottaa työyhteisön jäseniin, toisiin soittajiin?

- Keskinäinen kommunikaatio on avainasia niin organisaatioissa kuin jazz-yhtyeissä. Hyvin toimivassa bändissä kommunikaatio toimii – toisiin luotetaan – annetaan tilaa ja jammaillaan. 

Millainen on viisas organisaatio? Ja millaista on improvisointiin liittyvä yhteisöllinen viisaus?
- Viisaasti toimivassa organisaatiossa ja yhtyeessä ihmisillä on selkeät tehtävänkuvat, vastuualueet ja roolit. Työtä ja tekemistä ei kyseenalaisteta. Virheitä sallitaan, niitä ei pelätä ja virheistä opitaan.  Viisas johtaja antaa tilaa työntekijöille. Jazz-yhtyeen soittajilla – kuten yritysten henkilökunnalla – on jo korkea osaamisen taso – heidän osaamistaan tulee arvostaa ja antaa tilaa toteuttaa itseään yksin ja yhdessä.

- Aina on johtaja – joku, joka vastaa kokonaisuudesta. Imrovisoivassa soitossa vaihtuva johtajuus on osa prosessia. Kun kappaletta soitetaan, johtajuus vaihtuu. Vastuu on jaettua, mutta kokonaisuuden johtajuus kuitenkin pysyy johtajalla. Kun henkilöllä on kovan tason osaamista, hän osaa toimia eri paikoissa – osaamista karttuu monien tehtävien kautta. Jazz-yhtyeissä ihmiset pääsevät eteenpäin kokeilun, tuurauksien kautta

Organisaatiokulttuurin muuttaminen improvisoivampaan suuntaan vaatii varmasti monia muutoksia sekä yksilötasolla että yhteisöllisesti. Kerro joku esimerkki? 
- Hyvässä työkulttuurissa muutokseen suhtaudutaan mahdollisuutena. Jos mietitään vain riskejä ja uhkia, ei nähdä mahdollisuuksia. Muutosvastarinta on yleistä. Ihmisellä on geeneissä ohjelmoituna tarve pitää kiinni tutusta ja opitusta, rakenteista.

- Omalla kohdallani läheinen esimerkki on hyvin ajankohtainen. Sibelius-Akatemian organisaatiomuutoksessa ehdotettiin, että osastot yhdistyvät kolmeksi yhteisosastoksi. Kaksi ryhmää osastoista sanoivat ensimmäisellä lausuntokierroksella jyrkän ein muutokselle. Oma osastoni ja ehdotetut muut mahdollisesti yhdistyvät osastot, kansanmusiikki, musiikkikasvatus ja musiikkiteknologia, lähdimme miettimään, mitä merkityksiä muutoksessa voisi olla? Mitä hyötyä siitä olisi? Yhdessä mietittyämme asia ei näyttänyt enää pelkästään uhalta, vaan nyt osastot ovat valmiit yhdistymään meidän määrittelemillä ehdoilla.

Tämä on ollut jammailun vaihe – kunnioitetaan ja luotetaan, osataan irrotella.

”Johtamisen organisoinnin ja jazzmuusikon improvisoinnin välillä yhtäläisyyttä on siinä, että myös johtaja samanaikaisesti keksivät tavoitteita ja pyrkivät ne saavuttamaan.”

Luovuus – onko tämä vain yksi vaatimus lisää?
- Luovuus on aina suhteessa johonkin. Henkilön pitää tuntea konteksti perin pohjin, olla syväosaaja, ennen kuin hän voi tehdä luovia päätelmiä ja yhdistellä asioita luovasti. Luovuutta voidaan harjoitella. Aivot ja psyyke tarvitsevat irrottelua, leikkiä. Improvisoivaa luovuutta tulee harjoitella. Opitaan uskaltamaan. Luottamaan intuitioon. Pois opitaan ehdollistetusta käyttäytymisestä.

Vuorovaikutus ihmisten välillä niin suomalaisessa yrityksessä kuin jazz-yhtyessäkin on avainasioita?  Kerro vielä, mitkä ovat jazz-muusikon improvisoinnissa tarvittavat perushyveet?
- Rohkeus, luottamus ja kunnioitus. Improvisoinnissa tarvitaan rohkeutta laittaa oma persoona likoon. Luovuuden keskellä tulee olla kontaktissa itsen ja muiden soittajien kanssa. Kunnioitus, toisten huomioonottaminen ja nöyryys ovat avainasemassa. Improvisoinnissa ollaan vahvasti läsnä, käytetään omaa persoonaa ja annetaan energiaa yhteisölle – ja yleisölle!

Lainaukset (kursiivilla) artikkelista Improvisointi johtajan työssä – Jazzin improvisoinnin metaforasta ”ajo-ohjeita” johtajalle (2007), Taisto Kangas KTT, FM, Jari Perkiömäki MuT.

Teksti ja kysymykset: Markku Laitinen ja Henna Tarjanne-Lekola
Kuva: Teemu Salminen

Improvisoiva Organisaatio -koulutuspaketissa musiikin tohtori, Sibelius-Akatemian jazzosaston johtaja Jari Perkiömäki muusikkotiiminsä kanssa opastaa ymmärtämään jazzyhtyeen keskinäistä kommunikoivaa dynamiikkaa.

Improvisoiva Organisaatio –konseptin integroinnista asiakkaan valmennushankkeisiin vastaavat Markku Laitinen markku.laitinen(at)novetos.fi ja Petri Lehtipuu petri.lehtipuu(at)novetos.fi

www.jariperkiomaki.com

 

Tulostusversio

Y-tunnus: 1081764-7                Verkkolaskuosoite 003710817647