Muutos elämän näkökulmasta
Istumme Maaseutuviraston hallintojohtaja Ulla Oaksen kanssa Novetoksen toimistolla pohtimassa muutosta ja kehittymistä. Onko jatkuva muutos mahdollista? Mikä saa muuttumaan? Voiko muutokseen ylipäätään valmistautua? Ullan resepti muutoksen aikaansaamiseksi on yksinkertainen: todellista muutosta tapahtuu vasta pakon edessä.
- Pysyvää muutosta ei saada aikaan toistamalla asioita kuin ennenkin. On luotava todellinen pakko tehdä asiat toisin, ilman vaihtoehtoja, Ulla sanoo päättäväisesti ja jatkaa: -Pakon voima saa liikkeelle, mutta luodaksemme todellisen muutoksen on myös luotava pakko pysyä liikkeessä, uudessa toimintatavassa. -Ilman tätä jälkimmäistä pakkoa palaamme helposti vanhaan, vanhan ylläpitäminenhän vaatii tunnetusti paljon vähemmän kuin uuden oppiminen.
Elämä tarjoaa hyviä esimerkkejä siitä, mikä meitä muuttaa. Mikä luo molemmat pakot, pakon lähteä uudelle tielle ja pakon pysyä sillä. Lapsen syntymä on ollut Ullan elämän toinen suurista muutoksista.
- Lapsen myötä elämä muuttuu merkittävästi: et olekaan enää itsenäinen toimija, vaan oletkin kytketty äidin tai isän roolissa pieneen ihmiseen. Koti muuttuu, arvomaailma ehkä muuttuu, normaalit päivärutiinitkin joutuvat uudelleentarkasteluun, Ulla pohtii. Ei epäilystäkään, että tällaisessa tilanteessa voisi palata vanhaan. Ratkaiseva kysymys onkin, mikä saa organisaatioissa ja yhteiskunnassa aikaan yhtä vaikuttavan muutoksen, jonka edessä voimme vain todeta, että asiat ovat toisin kuin ennen.
Kahdeksan vuotta sitten Ulla kohtasi odotetun ja pelätyn tiedon miehensä kuolemasta. Miehen sairaus oli jo vaikuttanut arkipäivään, mutta todellinen muutos tapahtui vasta kun elämä muuttui pysyvästi. Ullaa kuunnellessa herää ajatus, että emme taida osata valmistautua suureen muutokseen, vaikka se olisi aivan silmiemme edessä. Voiko muutokseen ylipäätään valmistautua? Ullan keino muutoksiin valmistautumiseen on myöntää itselleen, että minunkin elämäni voi muuttua milloin vain, yhtä hyvin mieluisaan kuin epämieluisaankin suuntaan. Elämme kuitenkin jatkuvuuden ja haavoittumattomuuden illuusiossa ja se tekee muutokseen valmistautumisesta vaikeaa.
Ajattelemme muutosta myös helposti negatiivisena, ’pois jostain’, mutta muutos on aina myös mahdollisuus. -Vaikka joudunkin luopumaan jostakin lähtiessäni Maaseutuviraston muuttokuorman mukana Helsingistä Seinäjoelle, niin onhan se mukavaa että saan vielä yli viisikymppisenä uusia työmahdollisuuksia!
Päädyimme keskustelun lopulla pohtimaan henkilökohtaisen kehittymisen edellytyksistä. Vaikka haluaisimmekin, voimme ilmeisesti vain vähän vaikuttaa muiden kehittymiseen. Tämä on helppo ymmärtää, kun Ulla kuvailee miten häneen on voitu vaikuttaa ulkopuolelta. –Minuun ovat eniten vaikuttaneet henkilöt, joita todella arvostan ja joiden vaikuttamisen taustalla on hyvän motiivi ja välittäminen. Molemmat ovat keinoja, joita ei saada aikaan rationaalisella toiminnalla. Ne vaativat aitoa kohtaamista.
Juuriharja –projekti vei Ullan vuonna 2006 Sri Lankaan kunnostamaan lastenkotia. Tarkoituksena oli antaa lapsille konkreettista apua ja toivoa paremmasta. Projekti kuitenkin osoitti että pysyvä muutos ja vähittäinen kehittyminen voivat kulkea käsi kädessä. Kun lähdemme tukemaan toisia, löydämmekin itsemme. Keskustelun lopussa Ulla kiteyttää todellisen muutoksen haastavuuden ytiimen:
-Ihmistä muuttavat perusteellisesti vain elämä ja kuolema.
Teksti: Pia Wäistö
Kuva: Jari Salo
Kirjoittaja on Novetoksen asiantuntija. Yritysjohdon konsultti ja valmentaja Pia Wäistön osaamisalueita ovat organisaatioiden ja johtamisen kehittäminen sekä esimiesten ja johtajien coaching.