Miksi eettistä johtamista?

Viime vuosina kiinnostus eettiseen johtamiseen on ollut nousussa meillä Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Johtamiseen liitetään korkeita odotuksia ja siltä odotetaan esimerkillisyyttä. Merkittävissä johtotehtävissä toimivat ovat julkisuuden valokeilassa.

Hyvä maine tukee menestystä
Eettisen johtamisen tarvetta perustellaan usein maineen kannalta. Median kasvaneen roolin myötä maineen merkitys onkin korostunut. Epäeettinen johtaminen voi tuhota yrityksen maineen sekä jopa koko toiminnan joskus nopeastikin. Jos maine on mennyt, sen paikkaaminen edellyttää paljon ponnisteluja ja saattaa kestää kauan – jos onnistuu sittenkään.

Hyvä maine tekee yrityksestä kilpailukyisen ja halutun. Se synnyttää luottamusta ja mielenkiintoa sidosryhmien keskuudessa. Hyvämaineinen työnantaja on etulyöntiasemassa vastuuntuntoisen, osaavan ja motivoituneen henkilöstön hankinnassa ja pitämisessä. Mainetta rakennettaessa on huomioitava, että rakennetun maineen pitää vastata käytännön toimintaa.       

Johtaminen on vallankäyttöä ja arvovalintoja
Eettisen johtamisen tarvetta ei voi kuitenkaan perustella yksinomaan maineen kannalta. Johtamisen ytimessä on itsessään eettisyys, koska johtamisessa on kyse perimmältään vallankäytöstä ja arvovalinnoista. Vallasta seuraa aina vastuuta. Erityisesti merkittävät ja tunnetut yritykset sekä niiden johto toimivat julkisuudessa vallankäyttäjinä, esimerkkeinä ja roolimalleina vaikuttaen monin tavoin ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin ohjaten toimintatapoja, kuten mitä pidetään oikeana, hyväksyttävänä ja hyvänä. Tästä syystä odotukset niiden vastuullisuudesta ovat korkeat.

Monet tutkimukset osoittavat arvovalintojen sekä selkeästi ja ymmärrettävästi määritellyn arvoperustan olevan tärkeä tekijä yrityksen erinomaisuuden ja laadun kannalta. Eettiset periaatteet, kuten vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja luotettavuus, julkilausuttuina ja tavoiteltavina arvoina auttavat erinomaisuuden saavuttamisessa. Arvojohtaminen linjaa päätöksentekoa ja tukee henkilöstöä nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa sekä auttaa suunnistamaan erityisesti ongelmien ja ristiriitojen ratkaisuissa. Lisäksi eettinen arvopohja rakentaa ja vahvistaa sellaista organisaatioidentiteettiä, josta ihmiset voivat tuntea ylpeyttä ja jota he voivat arvostaa. Tällainen identiteetti tuottaa erinomaisuutta myös ihmisten paremman sitoutumisen muodossa, koska arvopohjan voi ajatella muodostuvan heitä yhdistäväksi ja luottamusta herättäväksi tekijäksi.

Eettinen johtajuus on kehittymistä
Eettisen kehittymisen ensimmäisiä vaiheita on oppia määrätyt yhteisölliset säännöt ja ohjeet. Varsinainen eettinen ajattelu alkaa kuitenkin vasta silloin, kun opitaan arvioimaan ulkopuolelta tulevia sääntöjä ja normeja. Eettinen johtajuus ei hyväksy kritiikittömästi esimerkiksi vallalla olevia johtamisoppeja, tapoja ja käytäntöjä, vaan arvioi niitä riittävän syvällisesti ja perustellusti. Johtajan kyky ja halu kehittää eettistä ajattelua ja kriittistä arviointia tuottavat rohkeutta ja uskallusta valita omaan yritykseen perusteltu ja hyvä tapa toimia. 

Eettiseen johtajuuteen kehittymisessä on opittava moraalista mielikuvitusta, pelisääntöjä ja periaatteita, jotka auttavat suunnistamaan muuttuvassa maailmassa ja sen ristiriitatilanteissa. Johtajuuden valmentamisen ja kouluttamisen kannalta on haasteena, että harjaannutaan ja totutaan tahtomaan sellaista, mikä yleisesti ottaen on hyvää ja toivottavaa. Ja siihen tarvitaan etiikkaa: ole hyvä.

Anna-Maija Lämsä
professori
Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta