Eettisesti linjakas Merenkulkulaitos
Systemaattista organisaatiotason integriteetin kehittämistä on Suomessa tehty hyvin vähän. Yksi edelläkävijöistä on Merenkulkulaitos, joka on käynnistänyt syksyllä 2007 Eettisen Linjakkuuden -kehittämishankkeen.
Apulaisjohtaja Jukka Suonvieri, mikä herätti idean toiminnan eettisyyden kehittämiseen Merenkulkulaitoksessa?
- Olemme määritelleet kaksi vuotta sitten arvomme ja juuri päivittäneet henkilöstöstrategian. Strategian määrittelytyössä nousi henkilöstön puolelta vahvasti esille yhteisten pelisääntöjen ja niiden noudattamisen teema. Siksi valitsimme henkilöstöstrategian toteuttamisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi eettisen linjakkuuden vahvistumisen. Henkilöstön kokemus toiminnan ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta vaikuttaa suuresti työtyytyväisyyteen, minkä parantaminen on keskeisiä tavoitteitamme.
- Lähihistoriassamme on lisäksi ollut tapauksia ja tilanteita, joiden
vuoksi haluamme kiinnittää erityistä huomiota toimintaperiaatteidemme
ja johtamisemme eettiseen kestävyyteen.
- Organisaatiossamme on käynnissä laaja rakennemuutos, jossa tuotannollisia tehtäviä on erotettu viranomais- ja tilaajatehtävistä omiksi liikelaitoksiksi. Tämän rakennemuutoksen läpiviennin, hyvän työilmapiirin ja yleisen luottamuksen rakentamisen kannalta linjakkaan ja eettisesti kestävän toimintatavan merkitys korostuu.
Missä uskot eettisen kehittämisen konkreettisesti näkyvän?
- Eettisen linjakkuuden vahvistaminen on hyvä ja käytännönläheinen jatkumo arvojen määrittelytyölle. Pelisäännöt on suurelta osin jo laadittu. Niiden perustan vahvistaminen, tietoisuuden lisääminen ja niiden rikkomiseen puuttuminen ja hyvään toimintaan kannustaminen ovat ensivaiheen tavoitteita. Pidemmällä aikavälillä tavoittelemme laajempaa toimintakulttuuriin vaikuttamista.
Miten toiminnan eettisyyden kehittäminen kytkeytyy muuhun toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen?
- Toiminnan eettisyys lähtee virkamiesetiikasta, laitoksen arvoista ja perustehtävästä eli turvallisen, sujuvan ja ympäristöä säästävän meriliikenteen varmistamisesta. Eettisyyden kehittämistä lähestytään arvojen ja henkilöstöstrategian kautta, ja lopputuloksena sillä on suuri vaikutus nimenomaan perustehtävämme ja strategisten päämääriemme toteutumiseen.
Mitkä tulevat olemaan hankkeen onnistumisen kulmakivet ja sudenkuopat?
- Keskeistä on pitää eettisen linjakkuuden parantaminen konkreettisena, ymmärrettävänä ja maanläheisenä työskentelynä. Toimintakulttuurin muutos tapahtuu pikku hiljaa näiden konkreettisten tekemisten kautta. Sudenkuoppana on ajautua uudestaan arvo- tai toimintakulttuurikeskusteluun tai uusien pelisääntöjen luontiin.
Millaista keskustelua eettisyyden kehittämishankkeenne on tähän mennessä herättänyt?
- Sekä johto että henkilöstö on kokenut eettisen linjakkuuden perusajatuksen hyvänä ja tärkeänä. Hiukan on kavahdettu käytettyä terminologiaa, esimerkiksi integriteetille ei ole kovin hyvää arkikielen ilmaisua. Siksi puhummekin tässä vaiheessa mieluummin eettisestä linjakkuudesta.
Miksi valitsitte Novetoksen asiantuntijakumppaniksenne tässä hankkeessa?
- Novetoksella on vahva näyttö aikaisemmin erittäin hyvin onnistuneessa arvojen määrittelytyössä. Novetos on myös edelläkävijä integriteetin vahvistamisen tukemisessa.
Teksti: Jari Salo
Integriteetti - eettinen linjakkuus
Integriteetin, eli eettisen linjakkuuden, toteutuessa organisaatiossa pidetään kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä ja toimintatavoista, niin ylimmän johdon kuin työntekijöidenkin käytännön työssä.
Eettisiä lipsahduksia ja väärinkäytöksiä tapahtuu ja niistä kyllä tiedetään organisaation sisällä. Vuonna 2005 tehty amerikkalainen tutkimus osoitti, että 76% työntekijöistä tietää kollegansa tai esimiehensä rikkoneen lakia tai yrityksen pelisääntöjä viimeisen vuoden aikana.
Eettisen linjakkuuden vahvistamisessa kulmakiviä on kaksi: Aluksi on tunnistettava riskikohdat: millaisissa tilanteissa on vaara, että toimitaan sovittuja sääntöjä rikkoen tai venyttäen. Johto tarvitsee mittareita ja arviointityökaluja epäeettisen toiminnan näkemiseksi. Jos ei tiedä, ei voi puuttua eikä parantaa.
Seuraavaksi on tarkasteltava niitä organisaatiossa olevia tekijöitä, jotka ohjaavat toimintaa joko eettiseen tai epäeettiseen suuntaan. Puhutaan nk. eettisestä kulttuurista. Kulttuurisia tekijöitä ovat esimerkiksi työhön kohdistuvat ristiriitaiset odotukset ja paineet, jotka saattavat johtaa myyntitilastojen vääristämiseen, jotta esimies on tyytyväinen ja kollegoiden arvostus säilyy.
Silmien sulkeminen ja villasella painaminen ei auta, vaan eettiset kysymykset on nostettava keskusteluun. Yhä useampi johtaja yhtyykin tuttuun lausahdukseen: “Eivät minua huoleta ne asiat, joista tiedän, vaan ne, joista en tiedä.”
Lisätietoja: tapio.aaltonen@novetos.fi