Business Coaching vaikuttaa!
Tapaan Ria Parppein kahvikupposen ääressä. Ria on kirkkonummelainen aktiivinen Suomen Coaching –yhdistyksen jäsen, ammatti-coach ja tutkija. Juttelemme coachingista ja erityisesti hänen uraauurtavasta Business Coachingin väitöstutkimuksesta, joka odottaa tällä hetkellä esitarkastusta.
Rian innostus aihettaan kohtaan saa hetkessä mukaansa. Vakuuttavaa. Aineiston hän on kerännyt haastattelemalla sekä coacheja että coachattavia. Kunhan työ ensin hyväksytään, pääsen siihen tutustumaan tarkemmin. Joitain makupaloja pääsin jo maistelemaan…
Mallioppimista
Business Coaching osoittautui tehokkaaksi tavaksi kehittyä ja päästä asetettuihin tavoitteisiin Rian tutkimuksessa. Erityisesti leadership -puolella vaikutukset olivat ilmeisiä. Ria selvitti haastatteluiden kautta vaikuttamisen perustaa. Johtopäätös oli hyvin yksinkertainen. Coach on coachattavalle malli, jolta opitaan prosessin aikana erilaisia vuorovaikutukseen liittyviä tekniikoita ja toimintatapoja. Ammattitaitoinen coach luo edellytykset coachattavan omille oivalluksille, auttaa häntä määrittelemään tavoitteen ja innostaa häntä työskentelemään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Loogista, eikö totta. Kyse on samalla valmentavasta johtajuudesta, jota oppii parhaiten siinä, kun saa kokemuksen valmennettavan roolista.
Coaching-prosessissa näkee ja kokee sen, mikä toimii itselle ja vastaavasti sen, minkä tekisi itse toisin ja miksi. Business coach siis auttaa coachattavaa konkretisoimaan ja vahvistamaan omaa tapaa toimia valmentavan johtamisen lainalaisuuksien mukaan. Henkilökohtainen kokemus on näin ollen kehittymisen lähtökohta.
Lisää tietoisuutta ja itsesäätelyä
Jos coachin mallintaminen on tärkeää, lähes yhtä tärkeää on tutkimuksen mukaan coachattavan tietoisuuden tason lisääntyminen. Jos aivokapasiteetista on käytöstä vain murto-osa, pienikin lisäys vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin tuloksiin. Mitä korvien välissä oikein tapahtuu? Miten ajatteluni etenee? Mitä tunteita sisälläni tiedostan? Mihin suuntaan haluan mennä? Kysymyksiä, jotka liittyvät tavalla tai toisella tietoisuuden herättelyyn ja sen vahvistamiseen.
Ria käyttää tutkimuksen taustateoriana Zimmermannin sosiaalikognitiivista itsesäätelyteoriaa. Itsesäätelykykyä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yksilö on suuntaamassa huomiotaan kohti tiettyä tavoitetta. Alustavien tutkimustulosten mukaan business coaching kehittää erityisesti konatiivista itsesäätelykykyä eli coachattavan motivaatioon ja volitioon, eli tahtoon, liittyviä itsesäätelyrakenteita. Esimerkiksi omien ajatusten ääneen ajatteleminen, omien motivaatiotekijöiden tunnistaminen ja totuttujen käyttäytymismallien kyseenalaistaminen ovat esimerkkejä, jotka vahvistavat itsesäätelyyn liittyviä taitoja.
Potentiaali käyttöön
Coaching-dialogi näyttää alustavien tulosten perusteella olevan se juttu, josta coachattava ammentaa uusia tapoja toimia. Piilossa oleva potentiaali tulee käyttöön ja tulokset esimiestyössä alkavat tulla näkyviin. Business Coaching on Rian mukaan systeeminen prosessi, jossa yhteinen dialogi toimii suorituksen parantamiseen liittyvien kognitiivisten prosessien kehittymisen lähtökohtana. Siihen kun vielä lisätään oppimista tukeva rakenne, joka vahvistaa oman toiminnan kontrollia eli tietoista pyrkimystä kohti asetettua tavoitetta, ei tarvitse enää epäillä coachingin hyödyllisyyttä.
Rian havainnot tukevat myös Novetoksen valmentajien yhteistä kokemusta siitä, miten coachattavat ottavat huimia askeleita prosessien aikana kohti asetettuja tavoitteita. Olo on samalla hyvin etuoikeutettu, kun saa olla todistamassa valmennettavan edistymistä. Lopettelen keskustelun Rian kanssa. Jään miettimään omia coachejani ja heidän vaikutusta siihen, miten omaa johtamistehtävääni ja oman toiminnan itsesäätelyä hoidan…
Teksti: Vesa Ristikangas