Ihminen haluaa tulla kuulluksi

Suurten ikäluokkien työn sankarit lähestyvät eläkeikää. Missä kunnossa he viettävät viimeiset työvuotensa, siinä riittää pohdittavaa. Valistuneet organisaatiot pitävät huolen siitä, että kokenein osa henkilöstöä on voimavara, ei kulutaakka. Sillä tiellä tärkeää on työn merkityksen uudelleenarviointi, ihmisyys, arvot, kiitos ja oikeudenmukaisuus.

Viisviisplussat (55+) ovat olleet suosittu tutkimuskohde jo vuosien ajan. Tiedetään, että vaikutusmahdollisuudet ja oikeudenmukainen johtaminen ovat työssä viihtymisen kulmakiviä. Nämä tekijät nousivat jälleen esille ryhmähaastattelututkimuksessa, jonka Novetos Research toteutti toukokuussa 2006 osana ikääntyvien työntekijöiden elämän- ja työelämänlaatua selvittävää kansainvälistä Old Worker´s Life (OWL) projektia.

Työ on osa hyvinvointia
”Työ on muutakin kuin elannon hankkimista. Se tarjoaa meille päivittäisen sosiaalisen kentän ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia”, Novetoksen psykologi Erika Heiskanen kertoo. ”Tutkimuksessa käytimme C. Maslachin tunnettua viitekehystä työhyvinvoinnin tekijöistä. Malli on syntynyt pitkällisen tutkimustyön tuloksena ja toimii erinomaisesti työhyvinvointiin liittyvien tutkimusten runkona sekä tulosten analysoinnissa.”

”Työmme, työyhteisömme ja johtamisesta saatu kokemuksemme muokkaavat käsitystä itsestämme, taidoistamme ja elämänasenteestamme. Yksilön kokonaishyvinvoinnin kannalta on tärkeää se, miten hän voi työssään”, Heiskanen painottaa. ”Samalla tutkimustulokset kertovat yhä vakuuttavammin työhyvinvoinnin positiivisista vaikutuksista yrityksen kannattavuuteen.”

Ihmiset sitoutuvat ihmisiin
Tutkija Eeva Pitkäsen mukaan työhyvinvointitekijöiden merkitys kasvaa iän myötä, olivatpa kyseessä vaikutusmahdollisuudet, arvojen toteutuminen käytännössä tai oikeudenmukainen johtaminen. ”Tuli ilmi, että henkilöstön on tärkeä havaita työpaikallaan ihmisyyden arvostusta. Ihmiset sitoutuvat ihmisiin, työyhteisö rakentuu vuorovaikutussuhteista. Samoin yhteiset hetket, kuten kahvitauot tai koko työyhteisön palaverit, koettiin merkittäviksi työhyvinvoinnin tekijöiksi. Molemminpuolinen työajoissa joustaminen korostui yhteisöllisyyttä lisääväksi seikaksi”, summaa Eeva Pitkänen.

”Tämä kaikki tiedetään jo terveen talonpoikaisjärjen avulla. Ihmetyttää, miksi sitä toteutetaan niinkin vähän suomalaisilla työpaikoilla, Pitkänen painottaa ja jatkaa: ”Työyhteisöissä pitäisi ensin aidosti käydä keskustelua siitä, miksi ja miten panostaa kokemukseen ja kokeneisiin työntekijöihin.”

Arvojen on oltava totta
Työyhteisön arvot tulivat esille esimerkiksi ikäasenteissa ja henkilöstön arvostamisessa. ”Arjessa ne näkyvät asenteina, suhtautumistapoina sekä siinä, miten esimies arvostaa kokemusta”, Pitkänen luettelee. ”Oleellisen tärkeää on tehdä näkyviksi työyhteisössä vaikuttavat arvot. Arvoista puhuminen vaikuttaa tapaan, jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa.” Työyhteisön arvokeskustelu auttaa pitämään yllä tärkeiksi havaittuja asioita, ja varmistaa, etteivät arvot jää pelkän puheen tasolle. ”Iän myötä korostuu, että kokemuksen ääntä halutaan kuulla. Kokenut asiantuntija haluaa tulla kuulluksi, kun tehdään hänen aihealueensa päätöksiä”, Pitkänen lisää.

Yksi haastatelluista muotoili asian näin: ”Ennen ihmiset tunsi toisensa hyvin ja oli leppoisa ilmapiiri, vaikka töitä tehtiin kovin. Tuntui, että välitettiin ihmisistä. Siellä oli kisällikulttuuri ja opetettiin paljon.”

Jokainen kaipaa kiitosta ja kuuntelemista
Itsenäistä työtä ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia ei voita mikään. Työntekijät kaipaavat selkeitä vastuita, sopivaa määrää haastavia töitä, joissa on otettu huomioon myös fyysisten voimien rajallisuus. Työn vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät kiinteästi esimiehen kanssa käydyt keskustelut. Esimieheltä saatu palaute ja kiitos sekä toimivat kehityskeskustelut ovat tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä työelämässä. Palautteen merkitys pikemminkin korostuu kokemuksen myötä. Koulutus- ja kehitysmahdollisuudet koetaan myönteisinä ja arvostuksesta kertovina asioina. Arvostuksen viestimiseksi organisaatiossa on hyvä miettiä myös sitä, miten kokenutta asiantuntijaa voisi palkita.

Oikeudenmukainen johtaminen on menestymisen avain
Johtamisessa korostuivat päätösten perustelun ja aidon kiinnostuksen osoittaminen. Sanelupäätökset voidaan kokea epäoikeudenmukaisiksi, ja ne herättävät loukkaantumisen tunteita. ”Työntekijät kyllä ymmärtävät vaikeitakin päätöksiä, kun heille kerrotaan, miksi toimitaan tietyllä tavalla. Oikeudenmukaisuuteen liittyy myös töiden, lomien ja vastuiden jakamista keskustellen, samoin kuin eri näkemysten kuuntelua ja kunnioittamista. Työhönoton yhteydessä tulisi käydä läpi, miksi työntekijä palkattiin talon ulkopuolelta. Paljolta säästytään, kun esimiehet näkevät vaivaa kertoakseen työyhteisölle uuden tulokkaan valintaperusteluista. Tämä on tärkeää niin työyhteisön jäsenille kuin uudelle työntekijälle”, Pitkänen muistuttaa.

Johdon tulisi talouden numeroiden lisäksi olla kiinnostunut henkilökunnasta. Erika Heiskasen mukaan johtamisessa on tärkeää selkeä ja johdonmukainen viestintä. ”Pätevä johtaminen heijastuu työntekijöihin. Kun johtaminen on selkeää, jatkuvaa ja rehellistä, työtekijöiden motivaatio ponnistella työssään vahvistuu ja työhyvinvointi lisääntyy”.

Teksti: Pirjo Ahonen ja Henna Tarjanne-Lekola

Novetos Research toteutti ryhmähaastattelututkimuksen toukokuussa 2006. Tarkoituksena oli nostaa esille työntekijöiden kokemuksia työyhteisön kulttuurista, arvoista ja toimintatavoista. Haastattelujen avulla saatiin esille perinteisiä monivalintakyselyitä syvempää näkemystä työyhteisöjen hyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Ryhmähaastattelututkimuksessa olivat mukana HUS, Ilmatieteen laitos ja TietoEnator.

Tutkimus on osa ikääntyvien työntekijöiden elämän- ja työelämänlaatua selvittävää EU-komission (Artikla 6) rahoittamaa kansainvälistä OWL-projektia. Hanke keskittyy kokoamaan ikä ja työ –tietoa sekä kokeilemaan uusia ratkaisuja ikääntyvien työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. http://www.owlproject.net